Työelämä on merkittävän muutoksen keskellä. Sen mukana myös johtamisen käytännöt uudistuvat ja arvopohja muuttuu. Työyhteisöjä tarkastellessa joukosta myönteisesti erottuvat yritykset, jotka tarkkanäköisesti ja ennakoiden tunnistavat ympäristönsä muutokset, suunnittelevat toimiaan rohkeasti ja proaktiivisesti, sekä innovatiivisesti ja ketterästi hyödyntävät uusia, eteen tulevia mahdollisuuksia. Mikä kummallisinta, näissä yrityksissä henkilöstökin tuntuu pysyvän muutoksissa mukana. Yhä useammin taustalta löytyy strateginen työkykyjohtaminen, asiaan sitoutunut johto ja ehkä juuri näistä syistä; hyvinvoiva, motivoitunut ja osaava henkilöstö.

Työkyvyn johtaminen ja toimintakulttuuri

Työterveyslaitoksen mukaan työkyky tarkoittaa tasapainoa työntekijän toimintakyvyn, voimavarojen ja osaamisen sekä työn aiheuttamien vaatimusten ja haasteiden kesken. Työkyvyn perustana on työtehtävien edellyttämä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä motivaatio ja osaaminen. Se on muuttuva tila, joka voi vahvistua tai heikentyä. Työterveyslaitos kuvaa työkykyä talon muodossa. Työkykytalo pysyy pystyssä, kun kaikista kerroksista huolehditaan läpi koko työelämän. Työkykyjohtaminen on strateginen valinta edistää ja ylläpitää työkykyä ja vaikuttaa sen avulla työhyvinvointiin, tuottavuuteen ja kustannuksiin. Vaikka nämä ovatkin keskeisiä työkykyjohtamisen hyötyjä, myönteiset vaikutukset eivät jää tähän. Se myös edistää työelämän tasa-arvoa, psykologista turvallisuutta ja lisää sitoutumista organisaatioon pidentäen työuria ja sen myönteiset vaikutukset toimintakulttuuriin tulevat näkyväksi esimerkiksi työnantajamielikuvaa ja yrityksen mainetta tarkasteltaessa.

Luotaimen valmentaja, johtamisen ja toimintakulttuurien uudistaja Marjo Rönkä näkee työkykyjohtamisen hyödyt asiakasyrityksissään. Marjo tietää, että parhaat tulokset saadaan, kun työkykyjohtaminen on integroitu osa yrityksen kokonaisstrategiaa. Se muuttaa johtamistapaa hyvinvointia tukevaksi vahvuusajatteluksi. Vahvuusajattelu nojaa positiiviseen psykologiaan, aitouteen ja pyrkimykseen palvella muita. Se korostaa dialogin merkitystä ja on keskeinen tekijä uuden, voimaannuttavan organisaatiokulttuurin rakentamisessa. Uudenlainen kulttuuri kasvattaa henkilöstön tunnetta työn merkityksellisyydestä ja siten kokemusta psykologisesta voimaantumisesta sekä lisää työmotivaatiota tavoitteiden saavuttamiseksi.

Avoimuus, arvostus ja luottamus arkijohtamisessa

Strateginen työkykyjohtaminen rakentaa sillan strategiasta konkreettisiin tavoitteisiin päivittäisessä toiminnassa. Rakennuspuina toimivat avoin vuoropuheluun perustuva kommunikaatio, arvostus ja luottamus. Pauli Forma Johtajan työkyky -kirjassaan peräänkuuluttaa herkkyyttä työympäristön muutoksien tarkasteluun. Esimerkiksi CGI:n vuonna 2022 tekemä tutkimus paljastaa, että lähes puolet yli 35-vuotiaista kokevat, että on vaikeaa pysyä muutosten perässä. Työskentelytavat ovat muuttuneet merkittävästi parin viime vuoden aikana, ja ne ovat jättäneet ihmiset kaipaamaan tukea työnantajilta. Valitettavaa on, että vain yksi seitsemästä kokee sitä saavansa. Syitä koettuihin haasteisiin ovat epävarmuus tulevaisuudesta, nopea muutostahti sekä kuormittavuuden kasvu.

Työhyvinvointia voi systemaattisesti parantaa käynnistämällä sitä edistäviä toimenpiteitä, tunnistamalla henkilöstöstä erityistä tukea tarvitsevat, ja kohdentamalla tukitoimia näihin. Työterveyslaitos korostaa yhteistyön merkitystä erityisesti työpaikan ja työterveyshuollon välillä. Onnistuakseen työkykyjohtamisessa johtajilta edellytetään sitoutumista, yhteisesti sovittuja ja hyväksyttyjä toimintatapoja ja monialaista yhteistyötä. Työkykyä tulee arvioida, mitata ja seurata herkällä korvalla. Keräämällä tietoa johdonmukaisesti yhdessä valituilla mittareilla data on vertailukelpoista ja sitä voidaan käyttää hyväksi analyyseissä ja tulkintoja tehdessä. Kun käytettävissä on riittävästi oikeaa informaatiota, sitä on helppo soveltaa päätöksentekoon arjessa.

Hyvä työnantajamielikuva rakentuu aidolle henkilöstökokemukselle

Nykyisessä työelämän murroksessa, jossa osaamispula on yhä kasvava haaste monille toimialoille, yrityksen maine ja sen vetovoimaisuus työnantajabrändinä nojaavat yrityksen toimintakulttuuriin ja henkilöstön kokemukseen siitä. Siksi tuntuisi luontevalta ajatella, että ratkaisu osaajapulaan voisi löytyä strategisesta työkykyjohtamisesta. Työnantajamielikuvaa ei voi tempaista tyhjästä, vaan se pitää kaivaa yrityksestä itsestään. Viestintä nousee keskiöön toimintakulttuurin rakentamisessa ja uudistamisessa. Se on liima yhteisöllisyyden, luottamuksen ja yhteisen ymmärryksen välillä.

Työyhteisössä avoin dialogi on toteutunut, kun työntekijät kokevat, että heidän ajatuksensa, ideansa ja huolenaiheensa otetaan vakavasti. Tästä syntyy ilmapiiri, jossa jokainen kokee olevansa arvostettu osa organisaatiota. Tälläisen voimaannuttavan organisaatiokulttuurin luoman kivijalan päälle on helppo rakentaa vahva ja myönteinen työnantajabrändi. Sen aitous houkuttelee osaajia ja auttaa pitämään heidät organisaatiossa.

Kirjoittaja:
Johdon työnohjaaja CSLE®, Certified Business Coach, Työyhteisövalmentaja, Mti (tiedottaja), Johdon ja esihenkilöiden kouluttaja, Stratool-liiketoimintakehittäjä.
Mari Uusitalo