Työhyvinvointi on suuri intohimoni kohde: Tavoitteeni on lisätä työhyvinvointia työyhteisö kerrallaan. Tajusin tämän hyvinkin konkreettisesti tänä keväänä, kun olin lähdössä erään työyhteisön työnohjaukseen ja lähtiessäni sanoin miehelleni, että lähden nyt auttamaan yhtä työyhteisöä parantamaan omaa työhyvinvointiaan. Sitä todella haluan tehdä, täydellä sydämellä, jokaisessa tapaamisessa.

Voidaan perustellusti ajatella, että työhyvinvoinnilla on suuri merkitys jokapäiväisessä elämässämme, paitsi henkilökohtaisella, myös yhteiskunnallisella tasolla. Kun työntekijä kokee saavansa tyydytystä työnsä tekemisestä, hän kokee mielekkyyttä työstään ja, yleensä, viihtyy myös silloin työssänsä. Tämä näkyy meille jokaiselle päivittäin lukemattomissa kohtaamisissa esimerkiksi ruokakaupassa, bussissa, kirjastossa, kollegoiden kesken, tai lasten päiväkodeissa. Työhyvinvointi muodostuu työstä ja sen mielekkyydestä ja siitä, että työn kuormittavuustekijät ovat tasapainossa. Työntekijä kokee työnsä tekemisen mielekkäänä ja saa tyydytystä sen tekemisestä. Hän on motivoitunut työnsä tekemiseen. Tärkeä aspekti on myös tunne työn hallinnasta siitä, että pystyy itse määrittämään oman työnsä tekemisen tapaa. Tällöin on kyse itsensä johtamisesta; omasta työhyvinvoinnista ja työkyvystä huolehtimisesta.

Motivaatio saa meidät liikkeelle

Motivaatio-käsitteen tausta on latinan kielessä: Moveo=saada liikkeelle. Sitä voi kuvata tunteeksi, ajatukseksi tai asenteeksi, joka saa ihmisen liikkeelle eri tavoin. Motivaatio saa ihmisen tavoittelemaan päämääriään ja se selittää, miksi me ihmiset toimimme eri lailla eri tilanteissa. Kun viittasin aiemmin työn tekemisen mielekkyyteen, kyse on silloin pitkälti sisäisestä motivaatiosta. Ihminen kokee erilaisia positiivisia tunteita, kuten vaikuttamismahdollisuuksia, pätevyyttä, itsenäisyyttä, kehittymismahdollisuuksien näkemistä itsessään. Ne kumpuavat hänen sisältään (Heikkilä J. 2016). Ulkoiset motivaatiotekijät taas ovat nimensä mukaisesti ulkoa tulevia vaatimuksia, tai palkkiomahdollisuuksia tai jopa uhkia. Ihminen toimii tietyllä tavalla saavuttaakseen ulkoisen palkkion, tai välttääkseen jotain.

Joskus me koemme haastavana löytää työstä aitoa merkityksellisyyttä. Työ tuntuu stressaavalta ja ehkä turhalta ”junnaamiselta”. On vaikea nähdä suuntaa ja isoa kuvaa. Tällöin kannattaa lähteä miettimään omia arvojaan ja miksi työtään tekee. Voi kurkata sisäisen motivaation tekijöiden taakse, miettiä mitkä asiat kasvattavat omaa sisäistä motivaatiota. Mitä haluan tavoitella ja saavuttaa? Miten haluan tehdä työtäni, jota teen?

Kun työ tempaa mukaansa, se inspiroi ja siihen haluaa panostaa ja paneutua, puhutaan työn imusta. Se ei tarkoita pelkästään sitä, että työn tekeminen on kivaa, vaan on laajempi työhön liittyvä myönteinen tunne- ja motivaatiotila. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan ainakin kaksi kolmesta suomalaisesta työntekijästä kokee työn imua, eli tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista viikoittain. Jokainen meistä voi olla mukana lisäämässä työn imua suhtautumalla työhön ja työyhteisöön myönteisesti, rakentavasti ja aloitteellisesti (Hakanen J., 2009).

Neljä keinoa itsensä johtamiseen

Mitä aiemmin mainittu itsensä johtaminen sitten on? Se koostuu työntekijän omasta pohdinnasta ja käsityksestä omasta itsestään, hänen motiiveistaan tehdä työtä, omista voimavaroista, halusta osaamisalueidensa laajentamiseen ja ylipäänsä kehittymishalukkuudesta. Vastuunottaminen omasta elämästä, kokonaisvaltainen itsestä huolehtiminen ja omien voimavarojen suuntaaminen itselle tärkeisiin asioihin ovat itsensä johtamisen olennaisia osatekijöitä (Heikkala J., 2009). Me olemme jokainen vastuussa omasta elämästämme ja sen toteuttamisesta oman käsikirjoituksemme mukaan.

Itsensä johtaminen ei tule itsestään, vaan se vaatii itsekuria, nöyryyttä ja on usein hyvin konkreettista puurtamista. Tässä on esimerkiksi neljä hyvin konkreettista keinoa itsensä johtamiseen (Levanto, S., 2018):

1. Pohdi, jäsennä ja kuvaa oma toimintatapasi. Vain tulemalla tietoiseksi omasta toiminnastasi voit muokata sitä.

2. Tunnista kolme vahvuutta, joiden varaan voit rakentaa omaa toimintaasi. Emme aina näe omia vahvuuksiamme, koska niiden myötä asiat sujuvat helposti ja luonnostaan. Opettele arvostamaan näitä ominaisuuksiasi.

3. Määrittele sopivan kokoisia ja selkeitä tavoitteita. Hyvä tavoite on konkreettinen ja mitattavissa. Älä soimaa itseäsi liian vaatimattomista tavoitteista. Ole ylpeästi mikrokunnianhimoinen.

4. Muista huolehtia peruskunnostasi. Tee riittävästi asioita, joissa olet jo hyvä. Järjestä itsellesi mahdollisuuksia onnistua.

Kasvata tietoisuuttasi muista ja itsestäsi! Ole mukana auttamassa muita onnistumaan ja oppimaan itsestään!

Etätyössäkin voi voida hyvin

Yksi tärkeä aspekti tämän päivän työhyvinvoinnissa on se, miten etätyö vaikuttaa omaan työhyvinvoinnin kokemukseen. Jokainen etätyötä pidempään tehnyt tunnistanee tilanteen, jossa työ helposti keskittyy tietokoneen ja puhelimen äärelle ja tauot jäävät pitämättä. Lähityössä luontevasti tapahtuvat kohtaamiset puuttuvat lähes kokonaan ja työstä saattaa kadota yhteisöllisyyden myös merkityksen tunne (Hakanen J., 2020). Tällöin on myös syytä ottaa käyttöön itsensä johtamisen työkalut ja määrätietoisesti rakentaa päiviin rytmiä ja ryhtiä, jolla voi parantaa omaa työhyvinvointiaan. On tärkeää olla vuorovaikutuksessa kollegoiden ja esihenkilön kanssa: kysy neuvoja, mielipiteitä, kuulumisia. Mieti itsellesi sopiva työpäivän rytmitys ja riittävät tauot. Avarra näkökulmia ja ole kiinnostunut uusista asioista. Ja muista pitää mielessä, miksi ja ketä varten työtä teet. Opettele antamaan itsellesi palautetta, niin rakentavaa kuin kiittävääkin!

Teksti: Kati Säilä, KTM, Ratkaisukeskeinen työnohjaaja, jolla on pitkä organisaation- ja palveluiden sekä prosessien kehittämiskokemus. Luotain Consulting Oy.

Lähteet:

Hakanen, J. (2009). Voimanlähteet. Työterveyslaitos.

Hakanen, J. (2020) 21.4.2020 Työpiste-verkkojulkaisu. Työterveyslaitos.

Heikkala, J.   (2009). Työhyvinvoinnin  käsikirja järjestöille.  Suomen  liikunta  ja  urheilu. Raportti.

Heikkilä, J. (2016). Coaching: johtamista luottamuksella. 

Levanto, S. (2018), Pyskologiaa.com

Kati piti luennon tästä aiheesta Supertreeneissä 10.4.2022, https://www.supertreenit.fi/ )