Työvoiman saatavuudesta ja pysyvyydestä on tullut suuri haaste kuntien ja organisaatioiden rekrytointeihin ja paine vain kasvaa tulevaisuudessa. Kunnissa tämä tarkoittaa sitä, että lakisääteisten tehtävien ja palveluiden järjestäminen vaarantuu ja/tai laatu heikentyy. Yksityisellä sektorilla työn tuottavuus, innovatiivisuus ja kilpailukyky markkinoilla heikkenee. Osaavan työvoiman määrään vaikuttavat monet eritasoiset tekijät, joista merkittävä osa on rakenteellisia ja joihin on vaikea yksittäisen kunnan tai organisaation nopeasti vaikuttaa. Silloin katse täytyy kiinnittää sellaisiin tekijöihin, joista voidaan itse päättää ja joihin voidaan itse vaikuttaa. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi työnantajamielikuva ja hyvä henkilöstöpolitiikka, joilla on iso vaikutus siihen, halutaanko kuntaan tai organisaatioon tulla töihin ja sitoutua kyseiseen työpaikkaan. Hyvä työnantajamielikuva on mahdollista rakentaa panostamalla mm. keskusteluälykkääseen työkulttuuriin – ihmisten väliseen rakentavaan ja avoimeen vuoropuheluun ja vuorokuunteluun.

Ihmisten välistä älykkyyttä (engl. interpersonal intelligence) on tutkittu jo 1980-luvulta lähtien ja se yksi psykologian ja älykkyyden teorian osa-alueista, jonka isänä pidetään Howard Gardneria (Davis ym. 2011). Ihmisten välinen älykkyys kuvaa kykyä ymmärtää ja olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Työpaikalla se ilmenee taitoina, jotka liittyvät muiden ihmisten kohtaamiseen, tunteiden havaitsemiseen, ymmärtämiseen ja niihin reagoimiseen. Se liittyy kykyyn lukea sosiaalisia tilanteita, empatiaan sekä taitoon ilmaista itseään selkeästi ja ymmärrettävästi.  Tämän älykkyyden osa-alueen avulla rakennetaan ja ylläpidetään terveitä ihmissuhteita työyhteisössä. Ihmisten välinen älykkyys liittyy lisäksi henkilön kykyyn neuvotella, ratkaista konflikteja ja olla tehokas ryhmässä toimija. Keskusteluälykkyyden taitoja voidaan työpaikoilla harjoitella yhdessä. 

Kouluttajana ja työnohjaajana minulta kysytään, mitä se keskusteluälykkyys ihan konkreettisesti tarkoittaa ja miten siihen voi itse tai yhdessä työpaikalla vaikuttaa. Tässä joitakin näkökulmia omiin kokemuksiini pohjaten. Jokainen ihminen ymmärtää termin ’keskusteluälykkyys’ hieman eri tavoin ja yhdessä keskustelemalla työntekijät voivat muovata juuri heille sopivaksi räätälöityä keskusteluälykästä työkulttuuria. Yleisellä tasolla olen huomannut, että keskusteluälykkäässä vuoropuhelussa ja vuorokuuntelussa korostuvat osapuolten aktiivisuus ja osallisuus, sen sijaan, että harrastetaan käskyttävää yksinpuhelua. Keskusteluälykäs henkilö ottaa vastuun omista puheistaan, tekemisistään tai tekemättä jättämisistään, eikä lähde tulkitsemaan toisten sanomisia tai tekemisiä. Keskusteluälykäs vuovaikutus ei tarkoita sitä, että on samaa mieltä muiden kanssa tai hyväksyy toisten tavan ajatella tai tehdä työtä. Se tarkoittaa sitä, että pystyy toimimaan rakentavassa hengessä eri tavalla ajattelevien kanssa ja pyrkii kuuntelemalla ymmärtämään heidän näkökulmiaan ja tarpeitaan.   

Keskusteluälykäs henkilö tunnistaa omat tunteensa ja ottaa niistä vastuun. Hän osaa säädellä tunteitaan tilanteiden edellyttämällä tavalla ja pyytää tarvittaessa anteeksi, jos tunteet ovat ’läikkyneet yli’. Keskusteluälykkäässä yhteisössä jokainen pyrkii rakentamaan omalla viestinnällään yhteistä hyvää, ei tuhoamaan tai alistamaan toisia. Tällaisessa yhteisössä esihenkilöt ja työntekijät ottavat jokainen vastuuta vuorovaikutuksen onnistumisesta sekä osaavat korjata ja sopia erimielisyydet tarvittaessa. Pyrkimys on löytää hankaliinkin tilanteisiin kaikkia hyödyttäviä win-win ratkaisuja. Tarvittaessa voidaan käyttää apuna ja tukena ulkopuolista ja puolueetonta työyhteisösovittelijaa.  

Työn psykososiaalinen ympäristö (Karjalainen, 2020) on se ympäristö, jossa me teemme työtämme. Tähän ympäristöön kuuluu työn johtaminen ja organisointi, yhteistyö ja vuorovaikutus eri suuntiin, organisaation sisäinen ja ulkoinen viestintä sekä jokaisen yksilöllinen käyttäytyminen ja henkilöhistoria. Psykososiaaliseen ympäristöön vaikuttavat työpaikan sosiaaliset kontaktit (niiden laatu ja määrä), työpaikan ilmapiiri sekä organisaation ja työyhteisön kulttuuri. Työkulttuuri muodostuu työyhteisön arvoista ja normeista, yhteisesti sovituista pelisäännöistä sekä vastuunjaosta. Olen havainnut, että keskusteluälykkyys on yksi keskeinen rakennuspalikka työn psykososiaalisessa ympäristössä. 

Keskusteluälykkyyden merkitys ja myönteinen voima näkyy työn arjessa miltei jokaisella työn osa-alueella. Sen merkitys korostuu erityisesti päätöksenteko- ja vallankäyttötilanteissa sekä paineisissa ja haastavissa vuorovaikutustilanteissa. Työelämäprofessori Helena Åhman (2019) jakaa keskustelun tasot paineisissa ja hankalissa tilanteissa 1) asiatasoon, 2) tunnetasoon sekä 3) arvo-ja identiteettitasoon. Näihin haastaviin tilanteisiin törmään hyvin usein työnohjaus- ja työyhteisösovittelutilanteissa. Työnohjaus ja sovitteluprosessi onkin erinomainen mahdollisuus opetella arjen keskusteluälykkyyttä yhdessä toisten kanssa ja erilaisista tunnetiloista käsin.  

Keskusteluälykäs ihminen kykenee rakentavaan vuorovaikutukseen hankalassakin tilanteessa sellaisen henkilön kanssa, joka edustaa itselle vastakkaista näkemystä jonkin asian tai tilanteen suhteen. Hän ymmärtää, että päästäkseen eteenpäin työtehtävissä, on kyettävä keskustelemaan asioista asioina, ilman persoonaan kohdistuvia syytöksiä tai arvoarvostelmia. Hän ymmärtää, että keskustelua käydään asiatason lisäksi myös tunnetasolla ja keskustelun eri osapuolilla tunteet ja erityisesti niiden alla olevat (usein piiloiset) tarpeet vaikuttavat keskustelijoiden mielipiteisiin, käyttäytymiseen ja yhteistyöhalukkuuteen. Tunteista huolimatta huomio osataan suunnata siihen tärkeimpään – kunkin henkilön omaan perustehtävään ja edelleen organisaation ydintehtävään. 

Arvo- ja identiteettitasolla keskusteluälykkyys ilmenee siten, että keskustelijat ymmärtävät tulevansa ehkäpä hyvinkin erilaisista arvolähtökohdista ja saattavat edustaa hyvin erilaista identiteettitaustaa esim. poliittisesti, ammatillisesti, rodullisesti tai aatteellisesti. Keskusteluälykkäässä työkulttuurissa osataan huomioida nämä keskustelun eri tasot, jotka kaikki yhdessä muovaavat psykologisesti turvallista työilmapiiriä, jolla puolestaan on suora vaikutus työn tuloksellisuuteen ja työhyvinvointiin. Näitä kaikkia tasoja voidaan yhdessä harjoitella hieman eri näkökulmista käsin asiansa osaavan, luotettavan ja turvallisen kouluttajan, työnohjaajan tai työsovittelijan avulla. 

Ihmisten välistä keskusteluälykkyyttä voi havainnollistaa vielä seuraavilla esimerkeillä:  

1. Empatia: Kyky asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää hänen tunteitaan. Esimerkki: Työtoverisi on pettynyt työsuoritukseensa, ja sen sijaan, että tarjoaisit vain omin kokemuksiisi pohjautuvia ratkaisuja, ilmaiset myötätuntoa ja osoitat, että ymmärrät hänen tunteensa. 
2. Aktiivinen kuuntelu: Taito kuunnella toista tarkkaavaisesti ja reagoida toisen sanomisiin. Esimerkki: Työtoverisi kertoo ideoistaan kokouksessa, ja sinä osoitat kiinnostusta kuuntelemalla tarkkaan, esittämällä kysymyksiä ja antamalla rakentavaa palautetta. Sinun ei tarvitse olla ideoista samaa mieltä.  
3. Nonverbaalinen viestintä: Kyky tulkita ja käyttää nonverbaaleja signaaleja, kuten eleitä, ilmeitä ja kehonkieltä. Esimerkki: Neuvottelutilanteessa olet tietoinen omasta kehonkielestäsi ja mukautat sitä vastaamaan tilanteen vaatimuksia. Kehonkielesi kertoo usein enemmän kuin ”tuhat sanaa”.  
4. Konfliktien ratkaisu: Kyky käsitellä ristiriitoja rakentavasti ja löytää kompromisseja. Esimerkki: Tiimissä syntyy erimielisyyksiä, ja sen sijaan että väittelisit tai lakkaisit puhumasta, pyrit neuvottelemaan ja löytämään yhteisen ratkaisun, joka tyydyttää kaikkia osapuolia. 
5. Sosiaalinen älykkyys: Taito navigoida monimutkaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja ymmärtää sosiaalisia normeja. Esimerkki: Työpaikalla pyrit olemaan tietoinen työyhteisön dynamiikasta ja osaat sopeutua erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin mukautuvasti. Osaat tarvittaessa pyytää ja antaa anteeksi. 
6. Ryhmätyötaidot: kyky toimia tehokkaasti ryhmässä, kuunnella muiden näkemyksiä ja osallistua päätöksentekoon. Esimerkki: Tiimissä jaat vastuut tasaisesti huomioimalla kunkin vahvuudet ja kommunikoit avoimesti ryhmän jäsenten kanssa. Olet utelias ja otat huomioon nekin mielipiteet ja ideat, joista et itse ole samaa mieltä.  

Paremman ja keskusteluälykkään työelämän puolesta,  

Kirjoittaja: Tiina Kiiski

KM, kouluttaja, ratkaisukeskeinen työnohjaaja STOry, ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelija, erityisopettaja 

Lähteet:  

Davis, K., Christodoulou, J., Seider, S., & Gardner, H. The theory of multiple intelligences. In R.J. Sternberg & S.B. Kaufman (Eds.), Cambridge Handbook of Intelligence (pp. 485-503). Cambridge, UK; New York: Cambridge University Press. 2011. 

Karjalainen, M. Jaksamisen rajat. Psykososiaalinen kuormitus, työuupumus ja työsuojelu. Basam Books. Tallinna 2020.  

Åhman, H. Keskusteluälykkyys painetilanteissa. Alma Talent. 2019.