Kuluvan vuoden työnohjauksissa on toiveikkuuden teema noussut vahvasti esille toimialasta riippumatta. Ihmiset eivät välttämättä huomaa lukuisia vaikuttamisen ja muutoksen mahdollisuuksia, kun he kokevat turhautumista vaikutusmahdollisuuksien vähäisyyteen työssään. Syitä tähän on varmasti useita, mutta yksinä syinä voidaan nähdä aiempaa kiireellisempi työtahti ja myös hybridityö. Työntekijöiden väliselle kohtaamiselle, yhteiselle pohdiskelulle ja kehittämiselle ei usein ole riittävästi aikaa ja tilaa. Yhteenkuuluvuuden tunne on kuitenkin meille ihmisille tärkeää ja yhteys muihin lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia, jota työnohjauksella myös tavoitellaan.
Mitä toiveikkuus sitten on?
Toiveikkuus on yksi neljästä ihmisen psykologisen pääoman ulottuvuudesta, muut ulottuvuudet itseluottamus, resilienssi ja optimismi kulkevat toiveikkuuden rinnalla.
Toiveikkuus on sitä, että työntekijä on motivoitunut ja luottavainen omaan kyvykkyyteensä ylittää työelämässä kohdatut esteet ja hän kykenee myös arvioimaan keinoja, joilla esteet voitetaan. Työntekijä myös kykenee löytämään vaihtoehtoisia reittejä kohti päämäärää, mikäli tavoite ei edisty.
Työnohjauksissa on käytössä useita eri työmenetelmiä toiveikkuuden vahvistamiseen. Toiveikkuuskeskustelu voidaan käynnistää pohtimalla yksinkertaisesti sitä, mitkä asiat tuovat minulle toivoa ja mitä toiveikkuus itselle merkitsee.
Ratkaisukeskeisten, hyvään tulevaisuusorientaatioon perustuvien ennakointidialogien avulla on mahdollista tehdä suunnitelma työyhteisön myönteisestä tulevaisuusnäkymästä yhdessä sovitun ajanjakson päähän. Työmenetelmänä ennakointidialogit opettavat työyhteisöille myös yhdessä ajattelun taitoa. Epätoivosta toiveikkuuteen noustaan yhdessä, kukaan ei nouse epätoivon suosta yksin. Työnohjauksen alussa kenelläkään ei ole valmista vastausta, vaan jokainen tulee kuulluksi. Keskeistä on puheen ja kuuntelun erottaminen. Sitoutuminen yhteiseen toiveikkaaseen, hyvän tulevaisuuden tavoitteeseen onnistuu parhaiten silloin, kun jokainen työntekijä on tullut kuulluksi ja osallistunut suunnitelman tekoon.
Toiveikkuus on taito, jota on mahdollisuus kehittää
Ryhmä- ja yksilötyönohjauksissa työntekijät ja työyhteisöt voivat lisätä yhdessä harjoittelemalla. Työnohjauksen avulla työntekijät oppivat tunnistamaan ja nimeämään omia vahvuuksiaan ja voimavarojaan sekä näkemään itsensä uudessa valossa työryhmässä ja työnohjaajan
kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Työnohjauksessa on mahdollista pysähtyä tutkimaan omia ajatuksiaan. ”Tätä on jo kokeiltu”-tyyppinen ajattelu voi organisaatioissa johtaa helposti siihen, että lopetetaan yrittäminen, jonka seurauksena toiveikkuus häviää.
Työnohjaus auttaa työntekijöitä tunnistamaan oman ajattelun merkityksen tunteisiin ja toimintaan.
Johtajilla on keskeinen rooli siinä, minkälainen keskustelukulttuuri organisaatiossa vallitsee. Johtajan on tärkeää päivittäin kysyä itseltään, maalaanko vuorovaikutustilanteista hyvän tulevaisuuden vai epätoivon taulua? Erityisesti epävarmoina aikoina työyhteisöjen toimintakyvyn vahvistamisessa toiveikkuuden näkökulmaa ei voi liikaa korostaa.
Kirjoittaja: Anne Kvist
Kirjoittaja on Luotaimen valmentaja ja työnohjaaja Anne Kvist, Sosionomi YAMK, ratkaisukeskeinen työnohjaaja STOry, verkostokonsultti. Annella on laaja kokemus sekä yksilö- että ryhmätyönohjauksesta ja coachingista. Annella on kymmenien vuosien kokemus haasteellisten ja vaikeiden tilanteiden johtamisesta ja niiden purkamisesta valmennuksen, työnohjauksen ja coachauksen keinoin. Lisäksi hän on ollut viemässä läpi erilaisia muutosprosesseja, koska hän on toiminut itse vuosien ajan esihenkilönä sekä julkisella että yksityissektorilla ja ollut osa johtoryhmää. Anne on valmentanut asiantuntijoita, esihenkilöitä, työyhteisöjä ja verkostoja myös erilaisissa muutosprosesseissa laajalti. Työkokemuksen kautta myös sote-kentän ajankohtaiset haasteet ovat Annelle hyvin tuttuja.
Tutustu lisää ryhmätyönohjauksen mahdollisuuksiin: https://luotain.net/palvelumme/ryhmatyonohjaus/
0 kommenttia