Tutkimushavaintoja ja työnohjauksesta virinneitä vinkkejä

Kuvittele hetken tilannetta, jossa työsi eettinen kuormitus ja stressi ovat hellittäneet. Mitä näet? Katsele, tunnustele ja kuulostele tätä mielikuvaa ja hengähdä – saat olla ihan rauhassa. Mitä huomaat ajattelevasi, mitä tuntemuksia tai tunteita aistit ja koet?

Entä millainen olisi työyhteisö, jossa eettinen kuormitus ei painaisi hartioilla jatkuvasti? Mistä kaikesta huomaisit, että näin on? Mitä on tapahtunut, miten on toimittu? Entä mitä tilanteesta seuraisi?

Mielikuvaharjoituksen voima on hyvä matkakumppani, kun mietit omaa ja yhteisösi työtä sekä toimintakulttuurianne; voiko eettisen kuormituksen vähentäminen olla yhtenä tarpeena, toiveena ja työhyvinvoinnin tavoiteltavana tilana? Millaisena koet aiheen ajankohtaisuuden sinulle juuri nyt?

Taustavaikuttajat ja -innoittajat – Yhdessä matkakumppaneina

Tässä artikkelissa tarkastelen ja pohdin kasvattajan ja opettajan työhön liittyvää eettisyyttä, eettisiä dilemmoja eli ristiriitoja, ristiriitatilanteita sekä näistä mahdollisesti aiheutuvaa eettistä kuormittuneisuutta ja niiden vaikutuksia työhyvinvointiin. Tuon näkyväksi tutkimuksista sekä työnohjauskeskusteluista nousseita havaintoja, ehdotuksia ja vinkkejä eettisen kuormittuneisuuden kesyttämiseksi. Esimerkit kasvatus- ja opetusalalta soveltuvat käsiteltäväksi työelämässä mille alalle tahansa.

Aiheen pariin minut innostivat kollegat, työkokemukseni opettajana ja työnohjaajana sekä tutkimukset eettiseen organisaatio- ja toimintakulttuuriin sekä hyvinvointiin liittyen. Niin usein olen löytänyt itseni kävelemästä kiireisenä samalla ihmetellen, että millä kaikella tavalla voisin itse toimia, jotta eettinen hyvinvointi vahvistuisi minussa ja työyhteisössäni. 

Artikkelin taustalla on siis tuore tutkimus eettisistä dilemmoista ja opettajien hyvinvoinnista (Heikkilä ym. 2023), josta löytyy omien nostojeni lisäksi mielenkiintoisia aiheita työyhteisöissä pohdittavaksi. Tutkimukseen osallistui 310 suomalaista opettajaa päiväkodeista, perusopetuksesta, lukioista sekä korkeakouluista. Tutkimusaika oli kaksi vuotta pitkä ja sisälsi kolme mittauspistettä. Pitkän aikavälin asetelma paljastaa eettisen dilemman esiintyvyyden kehityksen ja vaihtelun ajan myötä. Tätä ei ole opettajien keskuudessa aiemmin tutkittu.

Eettiset dilemmat ja eettinen kuormittuneisuus

Opettajan ammattiin liittyvät eettiset kysymykset ovat tutkimusten valossa jatkuva huolenaihe, koska opettajat joutuvat tietoisesti ja tiedostamattaan eettisesti vaativien ja monimutkaisten tilanteiden sekä valintojen äärelle. Valinnat ja päätökset voivat muuttua eettisiksi dilemmoiksi. Jotkut tutkijat ovatkin kuvanneet opettajia “dilemmaattisessa tilassa työskenteleviksi”, koska heidän ongelmansa näyttäytyvät kaikkialla. Eettinen dilemma syntyy, kun yksilö kohtaa eettisesti haastavan tilanteen ja hänen on päätettävä, miten hän sen ratkaisee.

Dilemmoja voivat olla opettajan intrapersoonalliset dilemmat, kuten arvioinnin oikeudenmukaisuus ja oppilaiden tasa-arvoinen kohtelu sekä kontekstuaalisiin tekijöihin liittyvät dilemmat, kuten moraalisiin ja juridisiin normeihin tai institutionaalisiin rajoituksiin liittyvät (arvosanaluokitukset, opetuksen standardointi, valtakunnallisten kokeiden määrääminen) dilemmat. Kontekstuaalisiin rajoitteisiin liittyvät dilemmat voivat syrjäyttää opettajan oman moraalisen kompassin ja altistaa hänet eettisille haasteille. 

Akuutit ja rationalisointidilemmat

Heikkilä kollegoineen (2023) käytti tutkimuksessaan dilemmoille määritelmää, joka sisältää kahdenlaisia, ristiriitaisia tilanteita. Akuutti dilemma syntyy, kun ihminen ei tiedä, mikä on oikea tapa toimia tilanteessa. Hän kokee, että haastavaan tilanteeseen ei ole selvää ratkaisua. Akuutit dilemmat viittaavat sen vuoksi moraaliseen epävarmuuteen. Mitä minun pitäisi tai ei pitäisi tehdä?

Rationalisointidilemma on tilanne, jossa henkilö tietää oikean toimintatavan, mutta ei joko voi tai ei toimi sen mukaan. Tämän jälkeen hän rationalisoi syyt, eli antaa järjellisen selityksen sille, miksi hän ei ole toiminut oikean toimintatavan mukaan. Ihmisen on tällöin tunnustettava, että perusarvoja rikotaan, jotta dilemma tulee näkyväksi hänelle itselleen. Rationalisointidilemma edellyttää, että tunnistamme ristiriidan sellaisena kuin se ilmenee. Tarvitsemme myös harkinta-aikaa ja selkeää ajattelua oikean ja väärän rajoista.

Tutkimustuloksista ja havainnoista

Heikkilän ja kollegojen tutkimuksessa eettisistä dilemmoista (2023) joka viides opettaja kuului toistuvien dilemmojen ryhmään. He kokivat akuutteja ongelmia lähes päivittäin tai viikoittain ja rationalisointidilemmoja noin viikoittain. He raportoivat suurista dilemmoista toistuvasti ajan mittaan. Päiväkodeissa ja peruskouluissa työskentelevät opettajat olivat yliedustettuina tässä ryhmässä. Tämä ryhmä raportoi korkeimmasta uupumusasteesta, joka väheni ajan myötä ja saavutti saman tason kuin satunnaisten dilemmojen ryhmän keskuudessa. Eettiset dilemmat ovat työuupumukseen liittyviä stressitekijöitä ja niiden pitkäaikainen toistuva kokeminen voi altistaa opettaja työuupumukselle. Uupumus kuitenkin väheni samanaikaisesti psykologisen irtautumisen (työn rasituksesta toipuminen) lisääntymisen kanssa.  

Yllättäen tämän ryhmän opettajat saivat erittäin korkeat pisteet työhön sitoutumisesta. He siis säilyttivät sitoutuneisuutensa pitkällä aikavälillä huolimatta toistuvista eettisistä dilemmoista. Tästä kiinnostuneena löysin havainnon, jonka mukaan vaikuttaa siltä, etteivät eettiset dilemmat heikennä opettajien tarmoa, tehokkuutta, innokasta osallistumista eikä työhön sitoutumista. Tähän liittyen tarvitaan kuitenkin lisätutkimusta. On myös mahdollista, että tähän ryhmään kuuluvat opettajat voivat myös panostaa eettisten asioiden pohtimiseen työssään ja tunnistaa niitä enemmän. He voivat olla eettisesti herkempiä.

Opettajista 51 % kuului satunnaisten dilemmojen ryhmään. He kokivat akuutteja dilemmoja kuukausittain tai viikoittain ja rationalisointidilemmoja vuosittain tai kuukausittain. Lukion opettajat olivat tässä ryhmässä yliedustettuina. Tässä ryhmässä opettajat kertoivat kohtalaisesta uupumuksesta, kyynisyydestä ja psykologisesta irtautumisesta. Heidän sitoutumisensa oli aluksi erittäin korkeaa, mutta toisessa mittauspisteessä työskentely hieman väheni ja pysyi samalla tasolla kolmannessa mittauspisteessä. 

Harvinaisten dilemmojen ryhmään, jolla on yhteys korkeampaan työhyvinvointiin, kuului 27 % opettajista. Tässä ryhmässä olivat yliedustettuina yliopistojen vanhemmat opettajat, aineiden opettajat ja opinto-ohjaajat. Tässä ryhmässä opettajien uupumus oli hieman alle keskitason, kyynisyys alhainen, työhön sitoutuminen erittäin korkea ja psykologinen irtautuminen keskimääräisellä tasolla.

Eettisesti hyvinvoiva työyhteisö – Eväitä reppuun

Eettisten dilemmojen esiintymistiheydellä on siis merkittäviä yhteyksiä opettajien työhyvinvointiin. Aiemmissa tutkimuksissa tutkijat ovat ehdottaneet, että työyhteisöissä varattaisiin aikaa ja mahdollisuuksia reflektoinnille ja dialogille. Se auttaisi työyhteisöä tunnistamaan ja ratkaisemaan akuutteja eettisiä dilemmoja, vähentäisi raskaiden dilemmojen tuomaa kuormitusta ja mahdollisesti parantaisi opettajien hyvinvointia ja psykologista irtautumista pitkällä aikavälillä. 

Erityisesti päiväkodeissa ja peruskouluissa työskentelevät opettajat sekä erityisopettajat tarvitsisivat tukea sekä akuuttien että rationalisointidilemmojen kohtaamisessa. Tutkimuksessa ehdotettuja toimenpiteitä eettisen kuormituksen helpottamiseksi voisivat olla:

• Eettisen päättelyn harjoittelu autenttisten tapausten avulla (todettu tehokkaaksi eettisiä dilemmojen käsittelyssä).
• Väliintulot, jotka edistävät opettajien psykologista irtautumista (työrasituksista toipumista) ja jotka voisivat auttaa käsittelemään eettisiin dilemmoihin liittyviä stressitekijöitä pitkällä aikavälillä.
• Kasvatuskäytäntöjen kehittäminen yhdessä ottaen huomioon opettajien omat moraaliset näkökannat.

Kyselyt, aiheet ja työnohjauskeskustelut

Luotaimessa suunniteltiin ja toteutettiin tiimityönä Eettinen kuormitus -kysely. Se valmistui asiakkaan tarpeiden, toiveiden ja tavoitteiden mukaan heidän käyttöönsä soveltuvaksi. Sain itse olla mukana työnohjausprosessissa, joka seurasi kyselyä.

Kyselyn avulla saimme tärkeää tietoa niistä aiheista, jotka aiheuttavat eettisen kuormittumisen kokemuksia ja joiden äärellä kasvattajat ja opettajat tasapainoilevat.

Kokosin meille listan työnohjauksessa virinneistä vinkeistä kuormituksen käsittelyyn ja hallintaan.

Ne voivat toimia meille muistuttajina, olla tukena, auttajina ja vahvistajina:

• Muistamme vertaistuen voiman ja yhteiset keskusteluhetket
• Tunnistamme omat ja työyhteisön arvot ja keskustelemme arvoista säännöllisesti
• Pohdimme yhdessä, miten arvot yhteensovitetaan yhteisössämme. Teemme työtä sitoutuaksemme yhteiseen arvomaailmaamme.
• Luomme yhdessä toimintamallit, osallistumme ja päivitämme ne säännöllisesti
• Kiitämme, kun havaitsemme toimintaa, joka tukee yhteisön arvoja ja toimintamalleja
• Annamme luvan erehtymiselle, luotamme ja olemme esimerkkinä
• Keskustelemme säännöllisesti perustehtävästämme
• Voimme luvan kanssa, hyvillä mielin, rajata työtämme
• Sovimme yhdessä siitä, mitä meiltä odotetaan työntekijöinä ja esihenkilönä
• Voimme luottaa johtajaamme ja kollegoihimme, että hän ja me itse johdamme eettisyyttä ja olemme esimerkkeinä toisillemme: kysymme, kuuntelemme, puhumme suoraan, odotamme vastausta ja vastaamme, arvostamme
• Muistamme huumorin ja joustavuuden
• Harjoittelemme yhdessä löytämään vahvuutemme ja kannustamme toisiamme toimimaan vahvuuksistamme käsin
• Sovimme yhdessä siitä, mikä on riittävän hyvää meille, huomioiden yksilölliset eromme, samankaltaisuutemme ja elämäntilanteemme
• Meillä on lupa ilmaista kaikenlaisia ajatuksiamme ja tunteitamme, kun havaitsemme ristiriitojen syntymisen – avoimesti omalla tavallamme
• Voimme ilmaista turvallisesti sen, miten päädyimme tiettyyn ratkaisuun asiassa, pelkäämättä seurauksia
• Voimme jutella omista ajattelumalleistamme ja siitä, mikä on meille totta
• Tiedostamme tulkintamme ja olettamuksemme ja pitäydymme tosiasioissa
• Voimme muistutella toisiamme johdonmukaisesta työskentelyotteestamme
• Juttelemme niistä keinoista, joiden avulla selvisimme, kun oli vaikeaa

Myötätunto eettisen hyvinvoinnin lähteenä

Työelämässä käy joskus niin, että epäeettisyys kiristää otettaan, ottaa ohjakset omiin käsiinsä. Kun havaitsen näin käyvän, voin kiittää itseäni siitä, että olen tehnyt havainnon. Voiko havaintoni olla alku jollekin uudelle, ehkä paremmalle?

Tarjottimeeni on painettu Tommy Tabermannin runo, joka tuntuu juuri nyt sopivan tähän työelämän aiheeseen:

“Sitä että edes 

häivähtävän hetken 

uskaltaa olla suurempi 

kuin onkaan, 

jättää ohjakset hyvyydelle ja kauneudelle 

sitä kutsutaan täydellä syyllä 

mahdollisuudeksi tulla ihmiseksi”.

Runon sanat “uskaltaa olla suurempi” herättivät minussa uteliaisuuden, innostivat pohtimaan lisää.

Voinko jotenkin liittää sanat sellaiseen merkitykseen, että avoimella ja läpinäkyvällä toiminnalla ilmennän todeksi eettisyyttä, hyvyyttä ja kauneutta työelämässäni ja -yhteisössäni? Minusta tuntuu armolliselta, että “edes” häivähdys tästä suuremmasta uskalluksen hetken tunnusta riittää.

Eettisyyden ohjaksissa oleminen lienee jonkin sortin taiteilua. Tilanteet vaihtelevat. Teemme parhaamme. Voimme tietoisesti keskittyä siihen, mikä toimii. Se vahvistuu. Jokainen hetki, valinta ja päätös ovat ainutkertaisia ja oikea-aikaisia. Kasvua on kaikki.

Työelämän eettisyys on myös prosessi, joka jatkuu, kasvaa ja uudistuu, tulee ehkä valmiimmaksi suhteessa siihen, mihin eilen jäätiin. Tämäkin juttu tuli niin valmiiksi kuin se nyt on. Matkallani sain kohdata ja katsella eettisiä dilemmoja. Ne jopa kuormittivat. Näissä kohtaamisissa ja tilanteissa auttoivat kehoani ja mieltäni kuuntelevat itsemyötätuntohetket sekä keskustelut itseni, läheiseni ja kollegani kanssa. Tekemäni ratkaisut näyttäytyvät kirjoitukseni valossa. Matkani eettisen työhyvinvoinnin parissa jatkuu. Tunnistan ja tiedän, että johonkin voin itse vaikuttaa. Ainakin omiin ajatuksiini, ajattelumalleihini ja suhtautumistapoihini.

Kiitollisena matkakumppanuudestamme,
Auli Syrjänen
Voimavarakeskeinen työnohjaaja STOry, Opinto-ohjaaja, LitM, Rehtorin pätevöitymiskoulutus, Positiivisen pedagogiikan kehittäjäopettaja, Mindfulness -ohjaaja.

Lähde:

Heikkilä, M., Mauno, S., Herttalampi, M., Minkkinen, J., Muotka, J., & Feldt, T. (2023). Ethical dilemmas and well-being in teachers’ work: A three-wave, two-year longitudinal study. Teaching and Teacher Education, 125, Article 104049. https://doi.org/10.1016/j.tate.2023.104049