Työelämän kuormitustilanteet ovat ajassamme suuret ja monella toimialalla on kasvava tarve työkykyjohtamisen vahvistamiseen – organisaatioiden täytyy pystyä sitouttamaan osaavia työntekijöitä ja tukemaan heidän työkykyään, jotta organisaation keskeiset tavoitteet voisivat toteutua myös tuottavuuden osalta.
Työelämän luonne on muuttunut myös niin, että mielenterveyden tukeminen on noussut keskeiseksi. Suurin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen löytyy nykyään mielenterveyden haasteista fyysisten ongelmien sijasta ja tämä korostuu asiantuntija-aloilla. Monet esihenkilöt kaipaisivatkin ajantasaisia työkaluja työntekijöiden sitoutumisen, motivaation ja mielen hyvinvoinnin tukemiseen.
Hyvinvoinnin psykologiaan keskittyvä tutkimus eli positiivinen psykologia tarjoaa uutta ja hyödyllistä tutkittua tietoa, joka ei kuitenkaan ole vielä laajasti suomalaisessa työelämässä tunnettua. Luotain onkin kehittänyt Työsuojelurahaston tuella koulutuskokonaisuutta, joka vastaa ajan haasteisiin yhdistämällä positiivisen psykologian annin ja työkykyjohtamisen käytännönläheisiksi esihenkilötyön työkaluiksi. Ensimmäinen ohjelma aloitti maaliskuussa ja seuraava aloitus on syksyllä.
Mutta mitä positiivisella psykologialla olisi annettavanaan työkykyjohtamiseen? Jo koko lähtökohta terveyteen ja sairauteen voi olla hieman erilainen, kun sitä katsotaan positiivisen psykologian näkökulmasta. Positiivisen psykologian ”isä”, psykologian tohtori Martin Seligman on sanonut, että ”hyvinvointi on enemmän kuin sairauden poissaoloa”. Tämä tarkoittaa, että pyrkimällä vaikkapa oireettomuuteen ei vielä saavuteta parasta mahdollista onnistumista ja hyvinvointia, sillä hyvinvointi on enemmän, se on kokemus siitä, että elämä on mielekästä ja ihminen voi toteuttaa omia tavoitteitaan arvojensa mukaisesti. Hyvinvointi on tutkitustikin myös hyviä ihmissuhteita: läheisiä, hyviä työkavereita, ystäviä. Hyvinvointi voi toteutua myös vaikka terveydessä olisi jokin haitta tai rajoite – tärkeää on, että ihminen voisi elää merkityksellistä elämää ja käyttää vahvuuksiaan myös jonkin itseä suuremman päämäärän hyväksi. Nykyään puhutaankin jo ”täsmätyökyvystä”, joka ottaa enemmän huomioon sen, mitä työntekijä pystyy tekemään kuin mitä hän ei pysty.
Miten muuten työkyvyn käsitettä voisi kenties tarkastella, jos mukaan otetaan positiivisen psykologian näkökulma?
- Työkyky on voimavarojen moninaisuutta
Työkykyyn vaikuttavat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät, jotka rakentavat hyvinvointimme perustan. Työkykyä voidaan tukea kaikkien näiden osa-alueiden kautta varmistaen, että kuormitus on kohtuullista ja suojaavia tekijöitä on tarpeeksi. Työssä tarvitsee olla riittävän hyvä ergonomia ja turvallisuus fyysisten suoritusten osalta, mutta nykyajan tietointensiivisessä työssä korostuvat myös hyvä aivoterveys ja sosiaalinen tuki. Paljon puhutaan myös psykologisen turvallisuuden tärkeydestä – siitä, että työyhteisössä on turvallista tuoda esiin epäkohtia ja erilaisia ajatuksia ja olla oma itsensä. Turvallisuuden kokonaisvaltainen kokemus luo perustan kaikelle hyvinvoinnille, yhdessä toimimiselle ja kehittymiselle.
- Työkyky on taitoa vastata työn haasteisiin joustavasti
Edellä mainitut voimavaratekijät kasvattavat fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista resilienssiä eli muutoskestävyyttä. Kun voimavaratekijöistä pidetään hyvää huolta, työntekijän ja koko työyhteisön on helpompi vastata joustavasti haastaviin tilanteisiin ja muutoksiin. Positiivisen psykologian tutkimus on viime aikoina nostanut esiin myös itsemyötätunnon tärkeyden – kun osaamme motivoida itseämme ilman liiallista itsekritiikkiä, säilytämme mielen tasapainon myös silloin, kun tulee vastoinkäymisiä. Mielen joustavuutta voi kehittää eri tavoin. Tärkeää on oppia huomaamaan omaa vireystilaa ja säätelemään sitä ja oppia keinoja tasata kuormitusta työn aikana ja myös sen jälkeen itselle sopivin tavoin. Positiivinen psykologia tarjoaa monia käytännönläheisiä työkaluja stressin taltuttamiseen. Myös myönteinen, tulevaisuuteen suuntaava ajattelutapa auttaa jaksamaan. Onneksi sitäkin voi myös tutkimusten mukaan oppia!
- Työkyky on tahtoa ja motivaatiota
Myös motivaatio ja asenne vaikuttavat työkykyyn ja työntekijän sitoutumiseen. Tavoitteiden selkeys ja sopiva haastetaso ovat onnistumisen perustekijöitä. Joskus esihenkilöiltä saattaa kuitenkin unohtua se, että ihmisellä on tahto tuoda jotakin itsestään mukaan työhön. Silloin osallistaminen, valmentava johtaminen ja motivoivan työympäristön luominen nousevat keskeisiksi. Sisäistä motivaatiota ei voi pakottaa, mutta esihenkilö voi luoda olosuhteita, joissa motivoituminen on mahdollista. Sisäisen motivaation syntyy vaikuttaa mm. kokemus autonomista eli siitä, että voi itse vaikuttaa omaan työhön, sen tavoitteisiin ja siihen, miten tavoitteet saavutetaan. Tärkeää on myös, että osaaminen ja haasteet vastaavat toisiaan – siitä syntyy tunne pystyvyydestä ja hallinnasta. Keskeinen motivaatiota luova tekijä on myös yhteisössä vallitseva tunneympäristö ja kokemus välittämisestä ja yhteisöllisyydestä. Kun voi kuulua porukkaan hyvänä ja huonona päivänä ja kokee olevansa tärkeä omana itsenään, tahto ponnistella lisääntyy, samoin kokemus hyvinvoinnista.
- Työkyky on yhteistyötä
Työpaikan sosiaaliset suhteet vaikuttavat paljon siihen, miten ihmiset kestävät työn haastavia hetkiä. Valitettavasti joskus huonot suhteet myös heikentävät työkykyä. Työpaikan henki on jokaisen työntekijän vastuulla, mutta esihenkilön rooli on tärkeä siinä, miten toinen toistensa tukemista kannustetaan, miten yhteishenkeä rakennetaan ja miten haastavia tilanteita ratkotaan. Myönteisten tunteiden tutkimuksella on oivalluttavaa antia työyhteisöjen rakentamiseen. On kasvavaa todistusaineistoa siitä, että myönteiset tunteet lisäävät tekijöitä, jotka vaikuttavat työpaikan menestymiseen – näitä ovat esimerkiksi myönteiset uskomukset, luovuus, sitoutuminen, positiivinen coping, terveys, tiimityö, yhteistyö, asiakastyytyväisyys, johtajuus sekä suorituskyky. Myönteisten tunteiden lisäämisessä tärkeää on turhan stressin minimointi, mutta myös myönteisyyden lisääminen esimerkiksi kohtaamisissa ja keskusteluissa. Kun esihenkilö ymmärtää myönteisten tunteiden merkityksen, hän voi tietoisesti auttaa lisäämään myönteistä palautetta, validointia ja onnistumisen kokemuksia työyhteisössä.
- Työkyky on hyvän johtamisen tulos
Työkyky ei ole koskaan irrallaan johtamisesta ja esihenkilötyöstä. Vaikka työntekijä olisi fyysiseltä kunnoltaan huippu-urheilija ja hänellä olisi psyykkistä resilienssiä sekä vahva motivaatio, hänen on mahdotonta onnistua työssään, jos hänellä ei ole selkeää kuvaa perustehtävästä ja tavoitteista. Vähitellen paraskin motivaatio alkaa hiipua, jos työntekijällä ei ole edes mahdollisuutta onnistua työn perustehtävässä esimerkiksi siksi, että tavoitteet ovat epäselvät ja resurssit puutteelliset. Työkyvyn johtaminen on aina myös osa koko organisaation laajempaa strategiaa ja toimintaa – miten henkilöstöä arvostetaan ja miten suunnitelmallisesti työkyvyn tukemiseen pyritään eri tilanteissa. Johtajuudessa tärkeää on myös tarkastella omia toimintatapoja ja omaa ihmiskäsitystä, sillä ne heijastuvat arjen kohtaamisissa. Miten ajattelen siitä, miten ihmiset onnistuvat parhaimpaansa? Miten ajattelen ihmisistä silloin, kun tilanne on haasteellinen? Osaanko ottaa etäisyyttä ja vaihtaa näkökulmaa, ajatella työntekijän ja hänen voimavarojensa kannalta? Silloin voi löytyä myötätuntoa, joka tukee vaikeassakin tilanteessa.
- Työkyky on kokemusta mielekkyydestä ja hyvästä elämästä
Kokemus hyvästä elämästä on jokaiselle omanlainen. Toiset tahtovat elämän, jossa työt sujuvat ja ne hoidetaan pois alta mukavien työkaverien kanssa ja vapaa-ajalla nautitaan harrastuksista ja läheisten seurasta. Toiset taas tahtovat, että työ tuo merkitystä ja haastetta päiviin. Kolmannelle työ taas on elämän keskeinen sisältö, kenties jopa kutsumus. Silti voitaisiin sanoa, että työn täytyy voida nivoutua yksilön keskeisiin arvoihin, päämääriin ja voimavaroihin juuri tässä elämän hetkessä. Hyvä työkykyjohtaminen tarkoittaa sitä, että esihenkilö tuntee tiimiään riittävästi ja ehtii tutustua ihmisiin ja siihen, mikä heitä motivoi – mikä tekee heille työpäivästä hyvän ja mielekkään. Kaiken keskiössä on tietenkin työn perustetehtävä ja -tavoite. Työn mielekkyys syntyy parhaiten siitä, että näitä tavoitteitta toteuttaessaan jokainen saa olla työssäkin oma itsensä ja käyttää omia vahvuuksiaan.
Kirjoittaja on YTM, positiivisen psykologian asiantuntija (MAPP) sekä ratkaisukeskeinen valmentaja, työnohjaaja, kouluttaja ja kirjailija. Luotain Consulting Oy.
0 kommenttia