Miten suuri merkitys työhyvinvoinnilla onkaan jokapäiväisessä elämässämme. Se vaikuttaa koko yhteiskunnan tasolla meihin ja ympäristöömme. Kun työntekijä kokee saavansa tyydytystä työnsä tekemisestä, hän kokee mielekkyyttä työstään ja, yleensä, viihtyy myös silloin työssänsä. Tämä näkyy meille jokaiselle päivittäin, vaikka ruokakaupassa, bussissa, kirjastossa, kollegoiden kesken, lasten päiväkodeissa… Lukemattomissa kohtaamisissa, päivittäin.

Työhyvinvointi muodostuu työstä ja sen mielekkyydestä ja siitä, että työn kuormittavuustekijät ovat tasapainossa. Työntekijä kokee työnsä tekemisen mielekkäänä ja saa tyydytystä sen tekemisestä. Hän on motivoitunut työnsä tekemiseen. Tärkeä aspekti on myös tunne työn hallinnasta, siitä että pystyy itse määrittämään oman työnsä tekemisen tapaa. Tällöin on kyse itsensä johtamisesta; omasta työhyvinvoinnista ja työkyvystä huolehtimisesta.

Motivaatio-käsitteen tausta on latinan kielessä: moveo=saada liikkeelle. Sitä voi kuvata tunteeksi, ajatukseksi tai asenteeksi, joka saa ihmisen liikkeelle eri tavoin. Motivaatio saa ihmisen tavoittelemaan päämääriään, ja se selittää, miksi me ihmiset toimimme eri lailla eri tilanteissa. Kun viittasin aiemmin työn tekemisen mielekkyyteen, kyse on silloin pitkälti sisäisestä motivaatiosta. Ihminen kokee erilaisia positiivisia tunteita, kuten vaikuttamismahdollisuuksia, pätevyyttä, itsenäisyyttä, kehittymismahdollisuuksien näkemistä itsessään. Ne kumpuavat hänen sisältään. Ulkoiset motivaatiotekijät taas ovat nimensä mukaisesti ulkoa tulevia vaatimuksia tai palkkiomahdollisuuksia, uhkia jopa. Ihminen toimii tietyllä tavalla saavuttaakseen ulkoisen palkkion tai välttääkseen jotain.

Joskus me koemme haastavana löytää työstä aitoa merkityksellisyyttä. Työ tuntuu stressaavalta ja ehkä turhalta ”junnaamiselta”. On vaikea nähdä suuntaa ja isoa kuvaa. Tällöin kannattaa lähteä miettimään omia arvojaan ja miksi työtään tekee. Voi kurkata sisäisen motivaation tekijöiden taakse, miettiä mitkä asiat kasvattavat omaa sisäistä motivaatiota. Mitä haluan tavoitella ja saavuttaa? Miten haluan tehdä työtäni, jota teen?

Mitä aiemmin mainittu itsensä johtaminen sitten on? Se koostuu työntekijän omasta pohdinnasta ja käsityksestä omasta itsestään, hänen motiiveistaan tehdä työtä, omista voimavaroista, halusta osaamisalueidensa laajentamiseen ja ylipäänsä kehittymishalukkuudesta. Vastuunottaminen omasta elämästä, kokonaisvaltainen itsestä huolehtiminen ja omien voimavarojen suuntaaminen itselle tärkeisiin asioihin ovat itsensä johtamisen olennaisia osatekijöitä. Me olemme jokainen vastuussa omasta elämästämme ja sen toteuttamisesta oman käsikirjoituksemme mukaan.

Itsensä johtaminen ei tule itsestään, vaan se vaatii itsekuria, nöyryyttä ja on usein hyvin konkreettista puurtamista. Tässä on esimerkiksi neljä hyvin konkreettista keinoa itsensä johtamiseen (Simo Levanto, työterveyspsykologi, 2018. Psykologiaa.com):

1. Pohdi, jäsennä ja kuvaa oma toimintatapasi. Vain tulemalla tietoiseksi omasta toiminnastasi voit muokata sitä.
2. Tunnista kolme vahvuutta, joiden varaan voit rakentaa omaa toimintaasi. Emme aina näe omia vahvuuksiamme, koska niiden myötä asiat sujuvat helposti ja luonnostaan. Opettele arvostamaan näitä ominaisuuksiasi.
3. Määrittele sopivan kokoisia ja selkeitä tavoitteita. Hyvä tavoite on konkreettinen ja mitattavissa. Älä soimaa itseäsi liian vaatimattomista tavoitteista. Ole ylpeästi mikrokunnianhimoinen.
4. Muista huolehtia peruskunnostasi. Tee riittävästi asioita, joissa olet jo hyvä. Järjestä itsellesi mahdollisuuksia onnistua.

Kasvata tietoisuuttasi muista ja itsestäsi! Ole mukana auttamassa muita onnistumaan ja oppimaan itsestään!

Kirjoittaja: Kati Säilä
Lue lisää Katista tästä

KTM, Ratkaisukeskeinen työnohjaaja (koulutuksessa), aikuiskasvatustieteen perus ja aineopinnot, psykologian perusopinnot. Pitkä organisaation- ja palveluiden/prosessien kehittämiskokemus 20 vuoden ajalta media-alan monipuolisista työtehtävistä, esimiestyökokemus.

Kati pitää luennon tästä aiheesta Supertreeneissä 10.4.2022, https://www.supertreenit.fi/. Hän on koulutukseltaan KTM ja ratkaisukeskeinen työnohjaaja (koulutuksessa), sekä suorittanut aikuiskasvatustieteen perus- ja aineopinnot ja psykologian perusopinnot. Pitkä organisaation- ja palveluiden/prosessien kehittämiskokemus 20 vuoden ajalta media-alan monipuolisista työtehtävistä, esimiestyökokemus.