Kumpaa ”koiraa” sinä ruokit?

Vanha tarina kertoo isoisästä ja lapsenlapsesta iltanuotiolla. Isoisä sanoo, että hänen sisällään asuu kaksi koiraa, jota pikkupoika kovin ihmettelee ja kysyy, millaisia koirat ovat. Hän saa vastauksen, että koirat ovat hyvin erilaisia: toinen ärhäkkä, näkee ikäviä asioita ja kierii harmeissa; toinen koira on lempeä, näkee ympärillään hyvää ja iloitsee näkemästään. Lapsi kysyy, voittaako jompikumpi koirista, johon isoisä vastaa: se voittaa, kumpaa minä ruokin.

Kumpaa koiraa sinä ruokit? Ihmisen mieli kiinnittyy helposti ikäviin ja huonosti oleviin asioihin, ajatukset vahvistavat lisää käsitystä huonosti olevista asioista ja niin ikävän kierre voimistuu. Voimme kuitenkin itse päättää, mihin asioihin mielemme kiinnittyy ja voimme valita, millaisten ajatusten annamme vallata mielessämme lisää tilaa. Kun tulemme tietoiseksi tästä, myönteisyydelle aukeaa uusia reittejä ja huomaamme ympärillämme ja itsessämme lisää hyviä puolia, lisää vahvuuksia, joita käyttää.

Kun ihminen käyttää vahvuuksiaan työssään, hän on energinen, tavoitteellinen ja kokee voivansa hyvin. Pulmallisissakin tilanteissa kannattaa panostaa arvostaviin silmälaseihin: haluun nähdä ihmisissä vahvuuksia ja hyviä tarkoitusperiä. Negatiivisuus lisää pessimismiä ja saa meidät ylireagoimaan. Arvostavien silmälasien käyttäminen vaatii hieman vaivannäköä; vaiva kuitenkin kannattaa, koska silloin saadaan helpommin käännettyä huomio tavoitteisiin sekä lisättyä yhteisöllisyyden ja arvostuksen tunnetta.

Vahvuudet ovat kullekin yksilölle luontaisia ja tunnusomaisia kykyjä, taitoja ja toimintatapoja. Mielenkiintoiseksi vahvuudet tekevät myös se, että ne ovat tahdonalaisia, moraalisia ominaisuuksia, joita ihminen voi itse kehittää – vahvuus vahvistuu harjoittelemalla. Vahvuuksia voi myös hankkia lisää ja kehittää tekemällä työssään ja elämässään valintoja, joiden kautta vahvuuttaan pääsee käyttämään ja harjoittamaan. Vahvuuksien käyttö saa ne kukoistamaan.

Mitä enemmän toimimme vahvuusalueellamme, sitä tehokkaampia ja tuloksellisempia olemme. Lisäksi nautimme työstämme, koemme sen merkitykselliseksi, tunnemme itsemme energiseksi myös kiireen ja haasteiden keskellä. Olennaista on, että ei tyydytä kartoittamaan riskitekijöitä ja altistumisia, oireita ja uupumusta vaan myös ennen kaikkea, mitä tekee työstä mielekästä ja mikä auttaa nauttimaan työstä myös kiireessä ja toistuvissa muutoksissa ja epävarmuudessa.

Tuula Kiuru-Ahvonen, VTM, esimies- ja työyhteisövalmentaja, työnohjaaja STOry, ratkaisukeskeinen valmentaja, mindfulness-ohjaaja, NLP-Master