fbpx

Työyhteisösovittelua

loka 22, 2017 | Blogi

Työyhteisösovittelulla ratkaisuja työpaikan ristiriitatilanteisiin

Teksti: Katrina Kuusela ja Tuula Savolainen, kirjoittajat ovat Luotaimen työnohjaajia, jotka ovat erikoistumassa myös työyhteisösovittelijoiksi

”Ei ole olemassa ongelmaa, josta puhumatta jättäminen auttaisi sen ratkaisemisessa.” (Tuntematon)

Työelämässä on uudentyyppisenä ratkaisumenetelmänä otettu käyttöön työyhteisösovittelu. Sovittelulla pyritään puhdistamaan ilmaa, luomaan ymmärrystä ja ratkaisuja ristiriitatilanteisiin työyhteisösovittelijan avulla.

Sovittelua on käytetty useita vuosia rikoksien sovittelussa ja koulukiusaamisen ehkäisytyössä, kyseessä ei siis ole uusi työkalu. Suomessa Timo Pehrman on tehnyt aiheesta väitöskirjan otsikolla Paremmin puhumalla, restoratiivinen sovittelu työyhteisössä (Lapin yliopisto, Rovaniemi 2011).

Restoratiivinen sovittelu perustuu restoratiivisen oikeuden teoriaan eli korjaavaan konfliktin ratkaisuun. Sitä toteutetaan parhaiten fasilitatiivisessa sovittelussa, jossa ovat mukana kaikki osalliset henkilökohtaisesti. Sovittelussa sovittelija ei toimi ratkaisijana vaan sovinnon mahdollistajana. Tärkeimpinä arvoina ovat ihmisen kunnioittaminen, suvaitsevaisuus, myötätunto ja anteeksianto. Sovittelun ytimenä ovat dialogi, oppimisen halu ja toisen ihmisen näkökulman ymmärtäminen. Periaatteina ovat luottamus, tasapuolisuus ja vapaaehtoisuus.

Työyhteisön konfliktit ovat tavallisia ja valitettavan usein ”maton alle lakaistuja”. Työnohjaajan työssä kuulemme usein, että ”ei kannata ottaa puheeksi”, ”ei tämä tästä muuksi muutu” tai ”ei kukaan kuitenkaan pysty vaikuttamaan”. Työelämässä ja työyhteisöissä on erilaisia tilanteita, joihin sovittelu sopii. Näitä ovat esimerkiksi kiusaaminen, epäasiallinen toiminta, ihmisten väliset ristiriidat, kuppikunnat ja juorut sekä muut työelämän konfliktitilanteet.

Sovittelija auttaa, jos työyhteisö ei kykene itse ratkaisemaan konfliktia. Sovittelija on sovittelun mahdollistaja; hän on aktiivinen kuuntelija. Hän auttaa osapuolia itseään löytämään ratkaisun, hän on puolueeton ja sallii tekoon keskittymistä laajemman käsittelyn: tunteet, moraalisen pohdinnan ja arvot. Sovittelija korostaa oikeudenmukaisuutta lainmukaisuuden sijasta sekä kohtuutta ja kompromissia sopimuksen sisältönä. (Iivari 1999)

Työturvallisuuslaki velvoittaa työntekijää edistämään työrauhaa ja työnantajaa puuttumaan häiriöihin.

Ihmiset haluavat luonnostaan toimia yhteisönsä jäsenenä aktiivisesti ja hoitaa tehtäviään vastuullisesti. Konfliktin ratkaiseminen työyhteisössä on siis myönteinen asia: Kun ratkaiset konflikteja ja ongelmia, kehityt. Tämä on työyhteisösovittelun myönteinen, oppimiseen uskova näkökulma.

Mistä työyhteisösovittelussa on kyse?

Työyhteisösovittelussa konflikti ratkaistaan osapuolten kesken puhumalla. Kun keskitytään keskustelemaan sekä samalla aidosti kuuntelemaan, mitä toinen puhuu ja tuntee, yhteisymmärrys lisääntyy ja sovitteluhalu kasvaa.

Esimiehet mukaan

Jotta sovitteluun päästään, esimiehet tarvitsevat riittävästi tietoa ja valmiuksia ryhtyä organisoimaan sovitteluprosessia. Lisäksi tarvitaan kuulevat korvat ja avoin mieli siihen, että aina kannattaa puhua!

Kaikkien esimiesten tulisi osallistua soviteluun. Ylimmän johdon sitoutuminen ja sovittelun järjestämisen tukeminen on keskeistä, koska sovitteluprosessiin tarvitaan resursseja, kuten työaikaa, vapaapäivien mahdollista muuttamista ja työajan muutoksia.

Sovittelija ohjaa prosessia ja asianomaisten tulisi itse löytää ratkaisu. Keskeisimpiä asioita sovitteluprosessissa ovat, että kaikki kokevat tulevansa kuulluksi, ja ilmapiiri sallii tunteiden käsittelyn, pohdiskelun ja keskustelun. Osapuolille avautuu uusia näkökulmia tilanteesta, ja ymmärrys lisääntyy. Puhutaan myös oppimisprosessista, jossa opitaan pois olettamuksista ja tulkinnoista. Sovitteluprosessin lopputulos on osapuolten välinen sopimus, jonka jälkeen suuntaudutaan tulevaisuuteen.

Sovittelun vaiheet:

Sovittelu aloitetaan yhteisellä infotilaisuudella, jossa osallistujille kerrotaan prosessin vaiheet.  Onnistunut prosessi edellyttää, että osallistujat sitoutuvat siihen, tuntevat luottamusta sekä kokevat tulevansa kuulluiksi. Tämän tilaisuuden jälkeen sovitaan yksilökeskustelut. Myös pari- tai pienryhmäkeskusteluja voidaan järjestää sovittelijan ehdotuksesta.  Kaikkien sovitteluun osallistujien tulee olla läsnä infossa.

Yksilökeskusteluissa jokainen työyhteisön jäsen saa kertoa oman kokemuksensa ja näkemyksensä. Kuulluksi tuleminen auttaa hahmottamaan omaa tilannetta yhteisössä, ja yksilö rohkaistuu puhumaan omalla suullaan yhteiskeskustelussa. Jokaisen kokemus on ainutlaatuinen ja jokaisen tarina ansaitsee tulla kuulluksi.

Yksilökeskustelujen perusteella sovittelija voi pyytää pari- ja/tai pienryhmäkeskusteluja toteutettavaksi ennen yhteiskeskustelua.

Yhteiskeskustelu käydään yksilökeskustelujen jälkeen. Tämän sovittelutapaamisen tavoitteena on, että osapuolet ymmärtävät toistensa tunteita ja näkemyksiä. Keskustelua käydään niin kauan, että yhteinen ymmärrys saavutetaan. Sovitteluprosessiin osallistuminen on pakollista, mutta ketään ei voi velvoittaa kirjoittamaan sopimusta. Mikäli yhteinen näkemys saavutetaan, siitä kirjoitetaan sopimus osallistujien esittämien tarpeiden ja ehdotusten pohjalta.

Sopimukseen kirjataan myös seuranta-ajankohta. Sopimuksen seuraajana toimivat yleensä sovittelijat.

Luotaimesta voit tilata myös sekä kriisityönohjausta että työyhteisösovittelua. Ota yhteyttä, mielellämme olemme avuksi.

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Arkisto