Kirjoittaja: Juha Suhonen ja Katrina Kuusela, työyhteisösovittelijat Luotain Consulting Oy

Työyhteisösovittelu tarjoaa mahdollisuuden ja työvälineen ratkoa työyhteisön ristiriitoja. Menetelmä perustuu yleisiin sovittelun malleihin ja ratkaisukeskeisyyteen.

Työyhteisösovittelussa puolueeton ulkopuolinen henkilö, sovittelija, auttaa ongelma- ja ristiriitatilanteissa löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun.

Sovittelun kohteena voi olla kaksi ihmistä, tiimi tai suurempi ryhmä organisaatiossa. Neutraali sovittelija ei osallistu erimielisyyden ratkaisuun, vaan toimii sovinnon mahdollistajana. Hän ohjaa prosessia, jonka lopputuloksena asianosaiset itse löytävät ratkaisun. Sovittelija mahdollistaa kuulluksi tulemisen sekä sallii tunteiden käsittelyn, moraalisen pohdinnan ja arvokeskustelun.

Sovitteluprosessissa saadaan aikaan sopimus, jonka kaikki osapuolet hyväksyvät ja allekirjoittavat.

Miksi sovittelu on hyvä valinta?

Työyhteisösovittelu on nopea, toimiva ja tehokas prosessi. Työyhteisösovittelun taloudellinen hyöty on ilmeinen. Sillä on merkittävät henkilöstöön kohdistuvat terveydelliset ja voimaannuttavat edut. Sovittelu on voimakas ja pitkälle kantava oppimiskokemus, joka auttaa työyhteisöä sitoutumaan yhteisten haasteiden ratkaisuhalukkuuteen myös jatkossa. Sovittelu lisää työyhteisössä avoimuutta ja luottamus kasvaa.

Sovitteluprosessin kuvaus

1. ALOITUS: Sovittelija tutkii toimeksiantajan kanssa, miten sovitteluprosessista voisi olla hyötyä kyseisessä konfliktitilanteessa. Sovitaan prosessin aloittamisesta sekä kartoitetaan, keitä kaikkia tilanne koskee ja keiden tulisi olla mukana sovittelussa. 

2. INFO: Informoidaan sovitteluun osallistuvia henkilöitä sovitteluprosessin vaiheista ja sovittelun tarkoituksesta.

3. HAASTATTELUT:  Jokaiselle konfliktin osapuolelle tehdään henkilökohtainen luottamuksellinen haastattelu.

Haastattelun tarkoitus on valmistaa osallistujia yhteiseen tapaamiseen ja rakentaa luottamusta sovittelijan ja asianosaisen välille.

4. SOVITTELU: Sovittelun yhteistapaamisessa on kaksi osaa. Ensin jokaiselle annetaan mahdollisuus kertoa oma ainutkertainen näkökulmansa ja kokemuksensa siitä, miten konfliktitilanne on muodostunut ja mikä siinä on oleellista.

Sovittelija ohjaa prosessin etenemistä. Kun jokainen osapuoli on saanut kertoa näkemyksensä, keskustelua ohjataan sopimuksen suuntaan. Sopimusta muokataan, kunnes jokainen osapuoli kokee voivansa allekirjoittaa sen. Sopimukseen kirjataan myös seurantatapaamisen ajankohta. 

5. TIEDOTTAMINEN: Sopimuksen synnystä kerrotaan toimeksiantajalle sekä kaikille muille, joille asian tiedottamista pidetään tärkeänä. 

6. SEURANTA JA LOPETUS: Seurantatapaaminen pidetään noin 2 – 3 kk kuluttua sovittelun jälkeen. Seurantatapaamisessa keskustellaan siitä, miten sopimuksen noudattaminen on sujunut.

Lähde: Timo Pehrman, Paremmin puhumalla, 2011

Parisovittelu

Sovittelumenettely on tieteellisesti tutkittu, nopea ja tehokas työkalu työyhteisöjen ristiriitojen ratkaisemiseen. Prosessissa saadaan keskustelujen kautta aikaan sopimus, jonka kaikki osapuolet hyväksyvät ja allekirjoittavat.

Sovittelun keskeinen tarkoitus on puhua käsittelemättä jääneistä asioista ja lisätä yhteistä ymmärrystä työyhteisössä ja löytää kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Prosessin aikana opitaan pois olettamuksista ja tulkinnoista.

Parisovittelussa on kaksi ohjaajaa, jotka auttavat asiakasta löytämään ratkaisun olemassa olevaan probleemaan. Parisovittelussa isossa ryhmässä ratkaisuun päästään nopeammin, kun kaksi sovittelijaa haastattelee osallistujat. Olemme huomanneet sovitteluissa, että nopea eteneminen yksilöhaastattelujen vaiheessa tukee osallistujia sitoutumaan prosessiin. Se tukee ihmisten tarvetta edetä asioissa.

Kaksi sovittelijaa tuo prosessiin laajemman näkökulman. Monimutkaisten konfliktien ratkaisussa laajempi näkemys edistää asian käsittelyä ja varmistaa tasapuolisuuden ja puolueettomuuden toteutumista. Koko prosessi voidaan viedä aikataulullisesti nopeammin sopimusvaiheeseen.

Parisovittelu perustuu sovittelijoiden hyvään yhteistyöhön ja yhteiseen näkemykseen prosessin toteutuksesta.

Työyhteisösovittelu – ristiriidoista ratkaisuihin