Työnohjauksella vaikutetaan työhön, työntekijään ja työyhteisöön

Työnohjaus tähtää työyksikön ja laajemmin katsottuna organisaation tavoitteiden toteutumiseen. Työnohjauksen ylätavoitteena nähdään palvelujen laadun parantaminen, sillä on sekä johtamistehtävään, työn kehittämiseen että työsuojeluun liittyviä osatavoitteita. Työyhteisön työnohjauksella tähdätään lisäksi työhön liittyvien perusongelmien kartoittamiseen ja selvittämiseen sekä yhteistyön kehittämiseen. Johdon työnohjauksessa tarkastellaan johtamiseen liittyviä erityiskysymyksiä.

Työnohjaus vaikuttaa tuottavuuteen, työn laatuun ja työssä jaksamiseen

Innostunut, osaava ja voimissaan oleva työntekijä on yrityksellensä kullanarvoinen. Työnohjauksen tehtävä on mm. auttaa työntekijöitä kirkastamaan yhteistä tavoitettaan, lisätä avointa viestintää ja tarjota mahdollisuuksia kyseenalaistaa vanhaa ja kehittää uutta. Vetämissäni työnohjauksissa tutkitaan myös myönteisiä tunteita, jotka saavat aikaan innostuneisuutta ja lujittavat yhteishenkeä. Toisaalta joskus kun työtilanne on haastava, paineita on paljon ja resurssit niukat, työnohjaus voi olla merkittävä apu, jolla haastavista ajoista jaksaa selville vesille. Toisaalta jotkut työtehtävät ovat vaativuudeltaan, niin haastavia, että jatkuva työnohjaus on elinehto työn laadukkaalle tekemiselle.

Johdon työnohjauksen vaikuttavuus

Esimiehen rooli työyhteisössä merkitysten rakentajana, toimintakulttuurin normittajana, tavoitteiden asettajana ja porukan innostajana on kuitenkin koko työyhteisön toimivuuden ja tuottavuuden ja hyvän fiiliksen kannalta merkittävä.

Esimiestyö voi olla kuitenkin ajoittain haastavaa. Monelle esimiehelle saattaa tulla tunne, että vaatimusten määrä niin työpaikan ulkopuolelta, omilta esimiehiltä kuin omilta alaisiltakin on kohtuuton omaan jaksamiseen ja ajankäyttömahdollisuuksiin liittyen. Kun ihminen väsyy, oman toiminnan arviointi ei ole kenelläkään ihan huipussaan.

Työnohjaus lisää esimiehen mahdollisuuksia onnistua johtamistyössä, toisaalta se on edullinen tapa hankkia apua omaan ajatteluun ja kirkastaa omaa tehtäväänsä. Työnohjauksen vaikuttavuus perustuu sen autenttisuuteen. Opittavat asiat liittyvät konkreettisesti ohjattavan työhön, jolloin käytäntöön sovellettavuus varmistuu.

Työnohjauksessa johtaja tai esimies saa omaan kasvuunsa tukea, tavoitteet selkiintyvät ja omaa toimintaa on mahdollista kehittää. Joskus on tärkeää pohtia ulkopuolisen kanssa työyhteisön pulmatilanteita ja saada purkaa omia tunteitaan. Voimaantunut ja jaksava esimies on myös alaisten etu. Voimissaan oleva esimies jaksaa olla esimies ja hoitaa ne vaikeatkin asiat, silloin kuin niiden hoitamisen paikka on.

Ratkaisukeskeinen työnohjaus

Ihmisellä on tarve tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Tästä syystä me kaikki puhumme mielellämme ongelmistamme. Työn ja työpaikan hankaluuksia ei kuitenkaan kannata vatvoa loputtomiin vaan jossain vaiheessa on hyvä alkaa miettiä, miten asioiden haluaisi tulevaisuudessa olevan.

Ratkaisukeskeinen työnohjaaja auttaa ohjattaviaan näkemään, että se mihin huomio keskittyy –se kasvaa ja voimistuu.  Ratkaisukeskeisyyden tärkeä väline on puhe: vuorovaikutteinen keskustelu ja aito dialogi. Kysymykset ovat oleellinen osa tätä. Kysymysten tarkoitus on saada toinen osapuoli ajattelemaan ja löytämään jotain uutta –tuoreita näkökulmia, uusia oivalluksia, näkemään omien uskomuksiensa voima.

Ratkaisukeskeisyyteen kuuluu keskeisesti ajatus, että ihmisillä on jo hallussaan tieto siitä, miten ongelma-asiassa kannattaisi edetä. Työnohjauksen kysymys- ja keskustelutapojen avulla voidaan auttaa ohjattavaa saamaan toiveensa ja ideansa esiin.

Keskeistä on pyrkiä muuttamaan ongelmia tavoitteiden suuntaan. Tavoitteiden hyväksi voi työskennellä tietoisesti ja päättäväisesti. Tavoitteen visioinnista on apua matkalla kohti tavoitetta. Se ikään kuin antaa syyn ponnistella ja antaa voimaa matkan varrelle.

Sanoilla ja sanavalinnoilla rakennetaan merkityksiä. Taitavan sanojen käytön ohella onnistumisten esille nostaminen lujittaa sitoutumista ja antaa luottamusta tulevaisuuteen. Työyhteisöjen pulmatilanteissa työnohjaaja kuuntelee tarkkaan millaisia ilmaisuja osapuolet käyttävät –niistä selviää minkälaisia merkityksiä ihmiset ilmiöille antavat. Haitallisia tulkintoja tai jo uskomuksiksi vakiintuneita merkityksiä havaitessaan työnohjaaja antaa tilaa keskustelulle ja vähitellen haastaa työntekijöitä arvioimaan havaintojaan muillakin tavoin.

Työnohjaus  ja tutkimus

Työnohjauksen vaikuttavuudesta on tieteellisiä kansainvälisiä ja suomalaisia tutkimuksia eri tieteenaloilta. Tutkimusten mukaan työnohjaus parantaa sekä yksilön että työyhteisön työtehoa, työn laatua, jaksamista ja motivaatiota. Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö sitoutuu organisaatioonsa paremmin, tuottaa enemmän ja kuluja syntyy vähemmän.

Pia Vilanen, ratkaisu- ja voimavarakeskeinen työnohjaaja, Luotain Consulting Oy