Työelämän murros edellyttää toimintatapojen, yhteistyön, työn organisoinnin ja johtamisen kehittämistä ja sen työelämän luomista, jonka myös nuoret sukupolvet voivat kokea mielekkääksi ja merkitykselliseksi.

Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja terveys muodostavat työkyvyn perustan. Yksilön osaaminen, arvot, asenteet ja motivaatio sekä sosiaalinen toimintaympäristö muovaavat työkykyä.

Työpaikkatasolla työkykyyn vaikuttavat muun muassa johtaminen, työyhteisö ja työolosuhteet. Työ- ja elinkeinoministeriön huhtikuussa 2024 julkaisemasta Työolobarometri 2023:sta käy ilmi, että palkansaajat kokevat aikaisempaa useammin, että työ rasittaa henkisesti. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimista sektoreista erottuu kunta- ja hyvinvointiala, jolla vastaajista kymmenen prosenttiyksikköä enemmän verrattuna valtion ja yksityisten palveluiden henkilöstöön tuntee, ettei työkyky ole hyvä suhteessa työn vaatimuksiin.

Vuonna 2023 palkansaajista 14 prosenttia koki, että ei ole kiinnostunut eikä innostunut työstään, 14 prosenttia koki, että ei usein pysty keskittymään hyvin työskennellessään. Naiset, nuorimmat ikäryhmät, toimihenkilöt ja julkisella sektorilla ja yksityisissä palveluissa työskentelevät kokivat muita enemmän työuupumusta. Työelämän luonne on muuttunut myös niin, että mielenterveyden tukeminen on noussut keskeiseksi. Suurin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen löytyy nykyään mielenterveyden haasteista fyysisten ongelmien sijasta ja tämä korostuu asiantuntija-aloilla. Monet esihenkilöt kaipaavat ajantasaisia työkaluja työntekijöiden sitoutumisen, motivaation ja mielen hyvinvoinnin tukemiseen.

Hyvinvoinnin psykologiaan keskittyvä tutkimus tarjoaa uutta, hyödyllistä ja tutkittua tietoa, joka ei kuitenkaan ole vielä laajasti suomalaisessa työelämässä tunnettua. Luotaimen työkykyjohtamisen koulutusohjelma vastaa ajan haasteisiin yhdistämällä positiivisen psykologian annin ja työkykyjohtamisen käytännönläheisiksi esihenkilötyön työkaluiksi.

Työkykyjohtaminen on osa päivittäistä johtamista ja se kytkeytyy organisaation strategiaan, arvoihin ja visioihin. Se on ymmärrystä ja taitoa työelämän inhimillisen resurssin optimaaliseen johtamiseen – ihmisten hyvinvoinnin, vahvuuksien ja motivaation hyödyntämiseen ja vaalimiseen. Työkykyjohtamista voidaan perustella paitsi euroilla, myös merkityksellisyydellä, etiikalla ja inhimillisyydellä.

Esihenkilö on työkykyjohtamisen keskiössä:

• Työkykyjohtaminen on pitkäjänteistä strategista kehittämistä ja arjen välittävää johtamista
• Esihenkilöllä on keskeinen rooli suunnitelmallisen työkykyjohtamisen kehittämisessä
• Varhaisessa välittämisessä esihenkilön taidot kohtaamiseen ja myönteinen, inhimillinen asenne ovat tärkeitä

Työkykyjohtamisen koulutusohjelma on laajuudeltaan n. 11 kk kestävä prosessi, joka sisältää 5 lähiopetuspäivää ja 4 etäopetuspäivää.

Lataa tästä koulutusesite ja kysy mahdollisuutta oppisopimukseen, joka on osallistujalle ja työnantajalle maksuton:

Työkykyjohtamisen koulutus esihenkilöille ja HR-henkilöstölle – esite

Lue lisää koulutuksesta ja kouluttajasta!