Olen saanut pitkän urani aikana kokea upeita hetkiä työnohjauksissa. Väitän, että kehittymiseni sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiseksi on koulutuksen, asiakaspalautteen ja työyhteisöpalautteen lisäksi suurelta osin taitavien työnohjaajien ansioita! He ovat pitkissä yhteistyöprojekteissa ohjanneet käyttämään omia vahvuuksiani ja vaikeissa kasvukivuissa kannustaneet etsimään oikeamielisiä ratkaisuja tilanteisiin. He ovat luottaneet kykyyni hoitaa tehtävääni.

Opettajavuosinani sain eräältä viisaalta työnohjaajaltani työnohjausprosessin päätyttyä taulun, joka on kulkenut mukanani siitä lähtien: Kuvassa istuu sirkuspelle ja tekstissä lukee ”Change is chance”. Se on ollut voimatauluni. Mitä muuta työelämä on ollut jo muutaman vuosikymmenen ajan kuin muutosta! Olen oppinut, että on helpompi kulkea muutoksen rinnalla kuin pyristellä vastaan. Helpointa on usein toivottaa muutos tervetulleeksi – sehän on uusi mahdollisuus!

Toinen yrittäjäurani alkutaipaleen työnohjaajanani asetti usein kysymyksen: Mitä tuli töihin, kun minä tulin töihin? Onpa hyvä kysymys! Jokaisen esimiehen ja työryhmäläisen on hyvä pohtia tuota kysymystä ajoittain. Kun tulen töihin, tuonko iloa, tuenko työkaveriani, jaanko työpaikan päivittäistä työtä tasaisesti muiden kanssa, lisäänkö yhteishenkeä, kiitänkö! Olenko esimerkillinen ammattilainen asiakastyössäni, kuulenko asiakastani? Tunnenko organisaation arvot ja toteutuvatko ne omassa toiminnassani? Sitoudunko työhöni ja kehitänkö sitä?

Kun nyt olemme palanneet töihin kesäloman jälkeen, aktivoidaanpa nuo kaksi kysymystä ja katsotaan, mitä seuraa!

Tuula Savolainen

Terveydenhuollon opettaja, sosiaali-ja terveydenhuollon asiantuntija, työyhteisövalmentaja. Luotain Consulting Oy. Kirjoittaja on palkittu mm. vuoden työhyvinvointiteosta ja vuoden hoivayrittäjänä aikaisemmalla urallaan.