Oman hyvinvoinnin tukeminen on nykyisissä oloissa hyvin tärkeää. Meistä jokainen voi vaikuttaa omaan työkykyymme ja jaksamiseemme varsin pienillä teoilla.
Arkipäiväinen stressi on osa elämää eikä ole vaarallista, kunhan se ei ole jatkuvaa ja siitä palautuu riittävästi. Mistä tiedät, että olet palautunut riittävästi? Palautuminen määritellään onnistuneeksi, kun ensinnäkin henkilön fysiologinen viriäminen palaa stressiä edeltäneelle lepotasolle ja toisekseen yksilö kokee olevansa kykenevä taas palaamaan (työ)tehtäviensä pariin tai kokee olevansa valmis vastaanottamaan uusia tehtäviä (Elina Honkasalo 2019).

Puutteellinen palautuminen näkyy yhä useammin keskittymiskyvyn häiriöinä. Ne vaikuttavat sekä omaan vointiin että töiden tekemiseen. Tutkijat kannustavat aivojen hyvinvoinnin vaalimiseen. He kirjoittavat tuoreimmassa koko väestöä koskevassa Työolotutkimuksessa, että aivojen työsuojelu on lähivuosien olennainen työsuojelun osa-alue.

Liian tiukan työtahdin ja multitaskaamisen takia ylikuormittunut mieli näkyy myös arjen hajamielisyytenä, kuten tavaroiden jatkuvana hukkaamisena tai työtehtävien unohtamisena. Mieli huitelee muualla kuin nykyhetkessä.

Tilastokeskuksen mukaan noin kolmanneksella suomalaisista on palautumisen ongelmia, esimies- tai johtamistyötä tekevillä enemmän kuin työntekijöillä.
Pienten taukojen pitäminen antaa aivoille lepotauon ja virkistää. Jos oma työ on hälyistä, tauon olisi hyvä olla rauhoittumista ja hiljaisuutta. Jos taas teet töitäsi yksin ja hiljaisuudessa, tauko virkistää hyvin, jos juttelet muille tai kuuntelet musiikkia.

Mikrotaukoja on hyvä olla puolen tunnin tai tunnin välein. Muutama minuutti riittää. Ruokatauko on tärkeä ja silloin kannattaa jutella aivan muista kuin työasioista.
Työstä aiheutuvaa ylivireystilaa saa lievennettyä lepäämällä töiden jälkeen hetken. Jo 15-30 minuuttia tekemättä mitään elvyttää ja rentouttaa. Haittaako tuo, jos ruoan tekeminen tai pyykkivuoren setviminen siirtyy puolella tunnilla?

Palautumisesta suuri osa tapahtuu yöllä unessa, mistä syystä unta kannattaa vaalia. Työasiat unohtuvat vapaalla, jos puuhailet jotakin itsellesi mieluista ilman painetta ja aikatauluja. Näitä hetkiä saisi olla joka päivä, jotta yöuni tulisi helposti ja olisi hyvälaatuista. Moni rentoutuu ulkona erilaisissa puuhissa tai lukemalla kirjaa tai käsillä tekemällä. Myös uuden opiskelu ja sosiaalinen toiminta tukevat palautumista.

Kun oikein väsyttää, sohva kutsuu voimakkaasti. Lepäämisellä on sijansa, mutta palautuminen tapahtuu tehokkaasti pienessä liikkeessä. Esimerkiksi hidas kävely on palauttavaa ja kivaa, sillä silloin on aikaa tarkastella ympäristöä. Tutut kulmat saattavat näyttää uudenlaisilta, kun niitä katselee oikein rauhassa.
Moni kertookin, että rauhallinen iltakävely ja iltapalan syöminen tukevat rauhallista unta. Unta voi vaalia myös jättämällä kännykän ja tabletin pois pari tuntia ennen nukkumaan menoa ja lukemalla sen sijaan kirjaa tai juttelemalla.

Hyvä vire pysyy yllä, kun muistamme sen, että me kaikki tarvitsemme taukoja työssä, riittävästi lepoa, ravitsevaa ruokaa, unta ja palauttavaa puuhailua. Me tarvitsemme sekä fyysistä että psyykkistä palautumista. Myös elämä kauniit asiat, niiden ihmetteleminen ja niistä nauttiminen palauttavat.

Päivi Seppälä. Kirjoittaja on YTM, palautumisohjaa, työnohjaaja STOry, Luotain Consulting Oy.