Luottamuksellisuus

Työsuhdetta voidaan luonnehtia molemminpuoliseksi kestovelkasuhteeksi, jossa sopimusosapuolten välillä korostuu luottamus. Kyseinen oletus ja lähtökohta näkyy työoikeudellisessanormistossa monin eri tavoin. Esimerkiksi työsopimuslaki sisältää säännökset sekä työnantajan että työntekijän velvollisuuksista työsuhteessa.

Toimipa työelämässä sitten kumman tahansa osapuolen roolissa, on aika ajoin hyvä miettiä kysymystä ”Mitä työsuhteen oikeudet ja velvollisuudet kannaltani tarkoittavat?” Väittäisin, että tämän kysymyksen pohtimisella moni kipupiste olisi ennakolta vältettävissä tai ainakin sen vaikutuksia voitaisiin lieventää.

Direktio-oikeus

Työnantajan näkökulmasta yllä oleva pohdinta voi johdattaa esimerkiksi työnjohto- ja valvontaoikeuteen liittyviin kysymyksiin omassa työympäristössä. Työnjohto- ja valvontaoikeus eli niin sanottu direktio-oikeus on yksi keskeisimmistä työnantajan oikeuksista. Työnantajalla on oikeus päättää vaikkapa siitä, mitä työtä tehdään, missä työtä ja millä tavalla työtä tehdään. Työnantajan tulkintaetuoikeus turvaa epäselvyystilanteissa työnantajan mahdollisuuden ratkaista eteen tulevat kysymykset. Toisaalta tulkintaetuoikeuden kääntöpuolena on työnantajan vastuu tehdyistä päätöksistä.

Työnantajan velvollisuuksista

Työnantajan toiminta ei kuitenkaan rakennu pelkkien oikeuksien varaan. Työnantajan roolissa toimiessaan on tärkeää tiedostaa myös työnantajan velvollisuudet, joita työoikeudellinen normisto pitää sisällään. Konkreettisia esimerkkejä työnantajan velvollisuuksista on paljon; työturvallisuus, työsuhteen ehdot, palkan maksaminen sekä monet menettelyvaatimukset eri tilanteissa, kuten esimerkiksi organisaatiomuutoksissa tai työsuhteen päättämisessä.

Jos teemaa lähestyy hieman laajemmasta tulokulmasta, paikallaan voisi olla pohtia työsopimuslain 2 luvun 1 §:ssä mainittua työnantajan yleisvelvoitetta, jonka mukaan työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin samoin kuin työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään myös yrityksen toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutettaessa tai kehitettäessä. Työnantajan on pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi.

On syytä korostaa sitä, että työnantajan yleisvelvoitetta ei enää nykyisin voi eikä tule pitää pelkkänä korulauseena, vaan säännöksenä, jota on omalta osaltaan toteutettava työhön liittyvissä päätöksissä ja ratkaisuissa sekä työyhteisössä muutoinkin. Säännöksellä on ollut merkitystä myös oikeuskäytännössä, kun työoikeudellisia asioita on oikeusteitse ratkaistu. Ottaen huomioon yhteiskunnan ja sitä kautta myös työelämän nopean muutostahdin, mihin eri organisaatioiden on jatkuvasti oman kilpailukykynsä uhalla reagoitava, yleisvelvoitteen merkitys nähdäkseni vain korostuu ja se saa lisää sisältöä yhteistoimintaan liittyvissä kysymyksissä.

Työntekijän oikeudet

Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet ovat myös oma ja iso kokonaisuutensa. Voisi ajatella niin, että työnantajan velvollisuudet luovat työntekijälle vastaavia oikeuksia ja odotuksia niiden toteuttamisesta. Konkreettisin ja arkisin työntekijän oikeus lienee oikeus palkkaan, mitä voidaan pitää työntekijän keskeisimmän velvoitteen, työvelvoitteen, kääntöpuolena. Palkanmaksuun voi kuitenkin liittyä hyvinkin hankalia erityiskysymyksiä, joiden tiimoilta erilaisia riitatilanteita syntyy aika ajoin.

Työntekijän vahvana oikeutena on myös oletus turvallisesta ja terveellisestä työympäristöstä, mikä käytännössä tarkoittaa työturvallisuuteen liittyvien eri velvoitteiden huomioimista. Turvallisuus on taattu kaikille perusoikeutena Suomen perustuslain 7 §:ssä, joten sen merkitystä ei millään muotoa tule väheksyä. Selvyyden vuoksi on syytä korostaa kuitenkin myös sitä, että työturvallisuus on yhteinen asia ja velvoitteet eivät kohdistu ainoastaan työnantajaan vaan myös työntekijällä on omat velvoitteensa tässä viitekehyksessä.

Työntekijän velvollisuudet

Työsopimuslain 3 luvun 1 §:n mukaan työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta. Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Äsken lausuttu on työsopimuslain mukainen työntekijän yleisvelvoite, joka sisältää useita oikeudellisesti merkityksellisiä seikkoja ja korostaa myös jo alussa mainittua luottamusta sopimusosapuolten välillä sekä työntekovelvoitteen merkitystä.

Yleisvelvoitetta kutsutaan myös lojaliteettivelvoitteeksi, jonka rikkomisella voi olla työsuhteen kannalta perustavaa laatua olevia seuraamuksia. Tärkeää on huomata, että vaikka työntekijän velvollisuudet ovat pääsääntöisesti työhön liittyviä, lojaliteettivelvoite voi vaikuttaa myös vapaa-ajalla. Hyvä käytännön esimerkki on työntekijän toiminta sosiaalisessa mediassa. Toisaalta työntekijän yleisvelvoite on läheisessä yhteydessä työnjohto- ja valvontaoikeuden sisältöön.

Työntekijän on myös ymmärrettävä kilpailevaan toimintaan ja liikesalaisuuksien suojaan liittyvät rajoitteet. Työelämässä syntyy toisinaan ongelmia siitä, että työntekijä on tavalla tai toisella ilmaissut liikesalaisuuksia kolmannelle taholle. Usein tilanteet liittyvät kuitenkin työntekijän ajattelemattomuuteen kuin selvään piittaamattomuuteen. Olenkin kaikissa valmennuksissa korostanut hyvän perehdyttämisen merkitystä, millä voidaan kokemukseni mukaan välttää yleisimmät huolimattomuudesta johtuvat ongelmat, olivatpa ne sitten oikeastaan mitä laatua tahansa. Hyvällä esimiestoiminnalla tätä tasoa voidaan myöhemmin ylläpitää ja kehittää.

Työsuhteen oikeudellisten asioiden ymmärtäminen on kaikkien osapuolten etu

Jo yllä olevasta pintapuolisestakin katsauksesta voidaan havaita, että työsuhde on monimutkainen oikeudellinen kokonaisuus. Työsuhteen ongelmat voivat vaikuttaa työyhteisöön monella eri tavalla, suoraan tai välillisesti. Tätä taustaa vasten on tärkeää, että keskeisimmät oikeudelliset kulmakivet olisivat mahdollisimman vankalla perustuksella, vaikka ongelmia joskus eteen tulisikin. Jos työsuhde joudutaan työnantajan toimesta irtisanomaan esimerkiksi henkilöön liittyvällä syyllä, on tärkeää, että irtisanomisen perusteet ja siihen liittyvät menettelyt ovat asianmukaiset ja työnantaja on käyttänyt valtaansa oikein. Työsuhteen oikeudellisten asioiden ymmärtäminen on siten kaikkien osapuolten etu.

Janne Ylijärvi, varatuomari, Toimiva työsuhde valmentaja, Luotain Consulting Oy

Lähde mukaan Jannen Toimiva työsuhde valmennukseen Luotaimeen 11.12.2019. Ilmoittaudu heti: [email protected]