Hankala taloustilanne heijastuu helposti työpaikkojen tunnelmaan. Uhkakuvat valtaavat mielen ja visiot ovat vähissä sekä työntekijöillä että päättäjillä. Mitä annettavaa positiivisen psykologian tutkimuksella olisi tässä tilanteessa? Voisiko mielenmaisemaamme jotenkin muuttaa myönteisemmäksi ja mitä hyötyä siitä olisi?

Tutkija Barbara Fredrickson on omistanut menestyksekkään uransa myönteisten tunteiden tutkimiselle. Hän on havainnut, että myönteisyys vaikuttaa edistävästi paitsi terveyteemme, myös ihmissuhteisiimme töissä ja kotona sekä luovuuteemme ja selviytymiseemme hankalina aikoina. Jopa liiketaloudellinen menestys saa puhtia myönteisyydestä.

Tiimien myönteisyys

Fredricksonin yhteistyökumppanin Marcial Losadan tutkimuksessa ilmeni, että bisnestiimit, joilla on paljon positiivista vuorovaikutusta, menestyvät liiketaloudellisesti ja asiakastyytyväisyyden suhteen paremmin kuin ne, joissa henkilöt käyttäytyvät vetäytyvästi ja vain omaa kantaa puolustellen, yksilön etua varmistellen. Menestyvät tiimit sen sijaan etsivät yhdessä uudenlaisia ratkaisuja. Kysymysten esittämistä ei pidetä kyseenalaistamisena eikä niitä esitetä porsaanreikiä etsien vaan kysymysten tarkoitus on edistää yhteistä ajattelua. Toisia huomataan ja kannustetaan myönteisessä, arvostavassa hengessä. Tämä varmistaa, että myönteiset yhteisöt saavat taitonsa ja verkostonsa täysimääräisesti käyttöön, kun niitä tarvitaan haasteiden tullen.

Myönteisyys yksilön voimavarana

Myös yksilötasolla myönteisyys on tutkitusti tärkeä voimavara. Se ei tarkoita hankalien asioiden vääntämistä väenväkisin mukaviksi – ennemmänkin sekä-että -ajattelua: on tärkeää muistaa myös se, mitä osaamme, mikä toimii ja on hyvin. Liiallinen huoliin ja ongelmiin käpertyminen tarkoittaa sekä yksilön että yhteisön ajattelussa ja toiminnassa helposti voivottelua, lamaannusta, pahimmillaan syyttelyyn sortumista. Ylioptimismi taas on ongelmien kieltämistä, villaisella painamista. Parhaimmillaan myönteisyys on tilanteen tunnustamista jalat maassa, mahdollisuuksien näkemistä, luovien ratkaisujen etsimistä, arvostavaa verkostoitumista – ja aktiivista toimimista, työn tekemistä asetettujen tavoitteiden eteen. Lopulta myös ylpeyttä omasta tekemisestä.

Vinkkejä työyhteisöjen arkeen:

1. Ajat ovat haastavia ja on hyvä tunnustaa vaikeudet ja kuulla niiden aiheuttamia tunteita ja huolia. Jokaisessa tapaamisessa kannattaisi kuitenkin palata siihen, mikä on toiminnan tavoite ja miten sitä kohti kuljetaan pienin konkreettisin askelin.
2. Listatkaa aina myös mikä meillä toimii, mitä osaamme ja mitä on viime aikoina kuitenkin saatu aikaan – on tärkeää pitää yllä uskoa tekemisen voimaan sekä osaamisen tunnetta.
3. Puhukaa avoimesti toistenne sekä eri alojen tekijöiden kanssa. Uusi ratkaisu on jotain, jota kukaan ei vielä tunne, mutta se voi olla jo muutaman puhelun päässä.
4. Eristäytyminen ei auta hankalissa tilanteissa, vaan yhteistyö on voimaa. Hoitakaa kaikkia suhteitanne hyvin. Suhteet ovat aineetonta pääomaa!
5. Huomatkaa toinen toistenne taitoja ja yritteliäisyyttä – jonakin päivänä ne kantavat hedelmää. Pitäkää huumoria ja arjen iloa yllä!

 

Pia Vilanen, toimitusjohtaja, ratkaisukeskeinen työnohjaaja, Luotain Consulting Oy