Kuinka löydän arvot, jotka antavat elämälleni sen erityisen merkityksen? Kuinka lujitan arvot selväksi merkiksi siitä mitä minä olen?

Arvot ovat meidän ihmisten tärkein työkalu. Ne ohjaavat päivittäin henkilökohtaisia päätöksiämme työssä ja vapaa-ajalla. Arvot auttavat meitä noudattamaan yhteiskunnassa vallitsevia moraalisia ja sosiaalisia sääntöjä. Kaikkein tärkeimpiin, tai pyhimpiin, arvoihin sitoudumme niin lujasti, että rakennamme elämämme niiden varaan – ja ääritilanteissa olemme jopa valmiita kuolemaan niiden puolustamiseksi. Arvot muodostavat merkityksellisen elämän selkärangan.

Miten rakennan kestävä arvot?

Tämän hetken eniten tutkittu motivaatio- ja tarveteoria on Edward Decin ja Richard Ryanin kehittämä itsemääräämisteoria. Yksinkertaistettuna sen pohjan muodostaa ajatus ihmisestä sisäisesti motivoituneena, myötäsyntyisesti uteliaana ja lähtökohtaisesti kasvuhakuisena olentona, joka ohjaa elämäänsä kohti kasvua ja integriteettiä eli vahvaa sitoutumista ja uskollisuutta moraalisia arvojaan kohtaan.

Ajureina toimivat sisäinen motivaatio, tavoitteet ja arvot, ei pelkästään ympäristön ärsykkeet. Tämä erottaa meidät ihmiset eläimistä. Olemme aktiivisia olentoja, jotka eivät pyri ainoastaan täyttämään fyysisiä tarpeitamme eli ruokaa, suojaa ja vettä vaan tavoittelemme luonnostamme enemmän. Meihin on sisään rakennettu tarve asettaa itsellemme tehtäviä ja tavoitteita ja voittaa rajoitteemme matkalla kohti innovatiivisia ratkaisuja.

Elämisen arvoinen elämä
”En halua pysyä hengissä. Haluan elää.”
Näin totesi 12 Years of Slave elokuvan päähenkilö Solomon Northup.

Decin ja Ryanin mukaan meillä ihmisillä on kolme psykologista perustarvetta: autonomia tarve, kyvykkyyden tarve ja yhteenkuuluvuuden eli läheisyyden tarve. Täyttämällä nämä kolme elämästämme tulee merkityksellisemmän tuntuista eli Solomonin sanoihin viitaten elämisen arvoista.

Autonomia tarkoittaa sitä, että haluan olla oman elämäni herra tai rouva.

Voin tavoitella arvokkaina pitämiäni asioita ja tehdä itsenäisiä valintoja. Käytännössä voin siis tehdä asioita, joista olen kiinnostunut ja joiden kautta pääsen ilmaisemaan itseäni. Näin koen osaavani asiat, jotka saan tai otan hoidettavakseni, luotan kykyihini ja saavutan asettamani tavoitteet.

Kyvykkyys vaihtelee ja se ei ole staattista.

Voin kokea kyvykkyyden tunnetta opetellessani ja oppiessani jotain uutta tai harjoitellessani jotain jo tuttua. Urheilussa kyvykkyyttä, tai sen tunnetta, rakennetaan usein vaihtelemalla toimintaa kontrollitason ja limiittitason välillä.

Kontrollitasolla hierotaan jo opittuja kyvykkyyksiä yhä paremmiksi. Rakennetaan sitä kuuluisaa kilpailuetua. Suoritukset onnistuvat, taito ja itsetunto kehittyvät.

Limiittitasolla taas kokeillaan jotain uutta, jota ei vielä osata. Haastetaan ja kasvatetaan omaa kyvykkyyttä. Riittävän suoritusmäärän kautta siirrytään satunnaisista onnistumista jatkuviin onnistumisiin eli limiittitasolta kontrollitasolle. Ja näin kehittymisen pyörä pyörii.

Yhteenkuuluvuus tarkoittaa välittämistä.

Minä välitän muista ihmisistä ja muut ihmiset välittävät minusta. Näin jaamme yhteisen kokemuksen ja koemme kuuluvamme yhteen.

Näiden kolmen psykologisen tarpeen varaan kannattaa siis rakentaa arvot, joiden varassa itseohjautuvuus, hyvinvointi ja merkityksellisyyden tunne voivat toteutua.

Suomalainen filosofi Frank Martela nostaa näiden kolmen psykologisen tarpeen rinnalle myös hyväntahtoisuuden. Hänen näkemyksensä ja tutkimustensa mukaan merkityksellisyys ei toteudu ilman hyväntahtoisuutta.

Martelan määrittelyn mukaan hyväntahtoisuus määritellään yleensä ”haluksi tehdä hyvää” eli se on halua vaikuttaa myönteisellä tavalla toisten ihmisten arkeen, työhön, elämään, yhteiskuntaa ja maailmaan, jossa elämme.

Miksi kaikkien yritysten arvot ovat samanlaisia?
Olet varmasti huomannut, että hyvin usein eri organisaatioiden arvot näyttävät ja tuntuvat samanlaisilta. Ota yrityksen logo arvojen vierestä pois ja et osaa enää sanoa mille yritykselle mitkäkin arvot kuuluvat.

Tämän ilmiön taustalla on yllä mainittu nelikko: autonomian tarve, kyvykkyyden tarve, yhteenkuuluvuuden tarve ja tarve tehdä hyvää. Nämä neljä tarvetta vetävät meitä vaistomaisesti puoleensa. Ja hyvä niin, sillä tutkimustenkin mukaan niihin sitoutuminen johtaa sekä yksilön että yhteisön kannalta hyvään lopputulokseen. Niihin myös sitoudutaan yli kaikkien kulttuuri-, uskonto-, talous- ja muiden rajojen.

Määrittelemällä organisaatiosi arvot sellaisiksi mitä kaikki ihmiset jo luonnostaan pitävät merkityksellisinä saat rekrytoitua uutta henkilöstöä ja löydät yhteistä maaperää olemassa olevan henkilöstön kanssa, oli teidän taustanne mikä tahansa. Näitä neljää arvoa on myös helppo toteuttaa käytännössä.

Entä sitten taloudellinen tehokkuus ja henkilöstön hyvinvointi?

Varo mitä toivot- voit vaikka saada sen.
– Vanha sanonta
Taloudellinen tehokkuus löytyy mainittuna useimman pörssiyrityksen arvoissa. Meille kaikille on opetettu, että osakeyhtiön tavoitteena on tuottaa voittoa. Vai onko?

Me ihmiset tavoittelemme monenlaisia päämääriä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että perustarpeitamme myötäilevien päämäärien tavoitteleminen lisää hyvinvoinnin ja merkityksellisyyden tunnetta. Perustarpeiden kanssa ristiriidassa olevat päämäärät taas pahimmillaan eivät ainoastaan estä hyvinvointia, vaan lisäävät pahoinvointia.

Voit siis perustellusti kysyä itseltäsi tuleeko organisaatiosi tuottaman voiton olla tavoite vai onko se ennemminkin tulos, joka syntyy kun organisaatiossasi ihmiset pääsevät toimimaan itsenäisesti, luottavat kykyihinsä, välittävät toisistansa ja haluavat tehdä hyvää?

 

Kirjoittaja

Petri ”Paavo” Väyrynen, innostuja ja innostaja

Kirjoittaja on sarjayrittäjä, joka innostuu uuden oppimisesta ja opettamisesta. Kotona, töissä ja vapaa-ajalla.

Tavoitat minut numerosta +358 40 5924448