fbpx

Mindfulness ja myötätunnon tie

heinä 30, 2013 | Blogi

Pia vilanenModerni neurotiede ja psykologia tutkii  myötätunnon vaikutusta ja on todistanut, että myötätunto on taito, jota jokainen voi kehittää.  Myös työn tekemisen näkökulmasta on merkityksellistä, mitä ihminen itsestään ja tekemisistään ajattelee.

Hyväksyntä

Ongelmiin suhtautuminen tavalla: ”Ongelmia ei vaan saa olla” ei toimi. Christopher Germer, Harvardin yliopiston lääketieteen laitoksen kliininen kouluttaja,  kirjoittaa kirjassaan Myötätunnon tie (2009) myötätuntotutkimuksesta ja kuvaa ilmiöitä casejen kautta: Germer mm. kuvaa ylempää toimihenkilöä, joka kokee ammatissa toimimisensa tuskallisen hankalana punastumisongelmansa vuoksi. Michelle kokee punastumisongelmansa suurena haasteena uskottavuudelleen. Michellen ajatus, että punastusta ei saa olla ja jollain se on vain saatava pois, ei kuitenkaan toimi. Vuosikausien terapiat ja temput eivät ole auttaneet.  Inhimillinen häpeä on kuitenkin turhaa –viisaus piilee hyväksynnässä. Germer ottaa esiin loistavan esimerkin siitä kuinka torjunta vain vahvistaa tunnetilaa. Tarina päättyi kertomukseen, että takaiskuja sattui aina kun Michelle yritti olla punastumatta, mutta punastui tuskin koskaan kun oli valmis antamaan punastumisen tapahtua.

Mindfulness taidossa on paljolti kysymys hyväksynnästä. Hyväksyntä on oleellinen osa mf-harjoittamista ja sillä on suuri merkitys ihmisen elämälle.  Oman itsensä hyväksyntä säteilee välittömänä myös ympärillä oleviin ihmisiin ja on todella avain paljon iloa tuoviin ihmissuhteisiin ja hyvään yhteistyöhön myös työpaikalla.

Uuden tutkimuksen valossa terapiassakin toimiva voima onkin (ei negatiivisten kokemusten kitkeminen sinänsä) uuden suhteen muodostaminen ajatuksia ja tunteita kohtaan, ei niiden suora kyseenalaistaminen. Tämä uusi suhde on vähemmän välttelevä, vähemmän takertuva, hyväksyvämpi, myötätuntoisempi ja tietoisempi. Hyväksynnän vastakohta on vastarinta. Kun vastarinta synnyttää kipuilua, hyväksyntä lievittää sitä.

Itseen kohdistuva myötätunto

Myös positiivisen psykologian tutkija Kirstin Neff toteaa tutkimuksistaan seuraavaa: ”Kun meistä tuntuu todella pahalta useimmat meistä rankaisevat itseään lisää. Ikävien asioiden tapahtuessa meillä on taipumusta reagoida kolmella onnettomalla tavalla: Itsekritiikillä, itsen eristämällä ja sisäänpäin kääntymisellä”.

Myötätunto itseä kohtaan hyödyttää myös muita. Mitä avoimemmin suhtaudumme itseemme, sitä läheisemmäksi ympäröivän elämän tunnemme. Itseen kohdistuvaa myötätuntoa käsittelevä tutkimus osoittaa, että se pehmentää negatiivisten tilanteiden vaikutusta elämäämme. Itseen myötätuntoisesti suhtautuminen on yhteydessä myös hyvään itsetuntoon.

Itseen kohdistuvaa myötätuntoa voit vahvistaa vaikka kiinnittämällä huomiosi seuraaviin seikkoihin:

1)      Huolehdin fyysisestä itsestä, tunnustelen mikä sopii juuri minulle –mikä tekee juuri minulle hyvää.

2)      Sallin kaikenlaisten ajatusten tulla ja mennä. Voin katsoa tunteitani ikäänkuin ulkopuolelta: ” Tunteet voivat olla, vaikka kuin  lehtiä joen pinnalla” .

3)      Ystävystyn kaikenlaisten tunteideni kanssa. Mikään tunne ei ole sinänsä hyvä tai huono. On myötätuntoista itseä kohtaan ystävystyä kaikenlaisten tunteiden kanssa.

4)      Luon ja vaalin yhteyttä toisiin ihmisiin. Lempeys ihmissuhteissa tarkoittaa sitä, että toimintaani ohjaa halu auttaa muita ja pidättäytyä vahingoittamasta heitä millään lailla. Dalai-lama kutsuu tätä viisaaksi itsekkyydeksi, koska se kannustaa muita olemaan lempeitä meille.

5)      Itsen siirtäminen huomion keskiöstä.  Jos itseä on hieman vähemmän huomion keskiössä, on myös hieman vähemmän puolustettavaa ja suojeltavaa.

Perustavimmalla tasolla itseen kohdistuvan myötätunnon harjoittaminen on sitä, että ei vahingoita itseään. Olisi hyvä myös antaa itsensä nauttia asioista, vaikka nautinnonhakuisuudesta ei elämän keskiötä rakennakaan.

Vaikeat tunteet

Tunteet eivät sinänsä ole negatiivisia tai positiivisia. Niistä pikemminkin tulee negatiivisia ja lopulta jopa tuhoisia, mitä enemmän yritämme taistella saadaksemme ne katoamaan. Germerin esittämä kärsimyksen kaava onkin: ”Vaikeat tunteet * torjunta = tuhoisat tunteet”. Vaikeat tunteet voivat murtaa mielen, kehon ja sielun. Kehomme reagoi psykologisiin uhkiin kuten fyysisiin uhkiin. Jatkuva vaaran tunne nostaa yleistä stressitasoamme ja sydänsairauden, immunikadon, masennuksen ja monen muun vaivan riskiä.

Myötätunnon kokemus taas voi muuttaa koko elämän suunnan. Tuhoisten tunteiden ja ajatusten loukusta vapautuminen itseen kohdistuvan myötätunnon avulla voi avata elämään aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Myötätunto ”kannattaa”, sillä tunteiden, varsinkin vaikeiden tunteiden tukahduttamisen tie voi kehittyä esimerkiksi krooniseksi depressioksi. Tukahduttaminen luo täsmälleen samanlaista toimintaa mitä vastaa se on suunnattu. Kliiniset tutkijat ovatkin spekuloineet, että psykologisten häiriöiden kuten traumaperäisten stressihäiriöiden, masennuksen ja pakko-oireisten häiriöiden taustalla saattaa olla samanlainen prosessi – torjutut ajatukset palaavat kiusaamaan meitä ja ahdistavia asioita vastaan taistelu vain pahentaa niitä.

Tunteiden nimeäminen auttaa näkemään tunteet ”vain” tunteina ja rauhoittaa aivoja.  Yksi vinkki voimakkaisiin tunteisiin liittyen on: ”Todella voimakkaiden tunteiden saadessa meissä vallan, paras tapa tasapainottaa on kohdistaa huomio yksittäiseen ulkoiseen kohteeseen kuten kynttilään tai vaikka musiikkikappaleeseen”

Harjoitusvinkki

Aina kun voimakas tunne saa sinut valtaansa. Pysähdy. Lopeta tekeminen. Hengitä syvään. Tuo tietoisuus rintakehän alueelle. Tarkkaile kokemaasi tunnetta. Nimeä tunteesi. Toista kolmeen kertaan lempeästi. Vaihtele tietoisuuttasi ankkurisi (usein hengitys) ja tunteen nimen välillä.

Lue lisää mindfulness:sta ja myötätuntotutkimuksesta: Kirjavinkkinä: Christopher K. Germer: Myötätunnon tie (2009)

Pia Vilanen, Luotain Consulting Oy, ratkaisukeskeinen työnohjaaja, mindfulness -ohjaaja

 

 

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Arkisto