Tunnetko, että työsi on hallinnassasi?

Koetun stressin määrään työssä vaikuttaa suuresti se, miten paljon koemme voivamme hallita ympäristöämme ja työtämme. Miten paljon meistä tuntuu, että voimme vaikuttaa työhömme ja tapaamme tehdä sitä? Haastavatkaan tilanteet eivät välttämättä stressaa, jos koemme että meillä on taitoa, aikaa, vaikutusmahdollisuuksia ja ympäristön tuki tilanteessa. Toisaalta pienistäkin asioista voi tulla ahdistusta aiheuttavia, jos niihin ei pysty vaikuttamaan. Vaikkapa takkuileva tietotekniikka ilman toimivaa atk-tukea voi syödä työhyvinvointia ja tuloksellisuutta yllättävän paljon.

Työhyvinvoinnin, motivaation ja tuloksellisuuden kannalta työntekijöiden hallinnan tunteeseen kannattaa kiinnittää huomiota. Onko ihmisillä tunne siitä, että heillä on tarvittavaa osaamista, tarpeeksi aikaa ja sopivat työvälineet työn suorittamiseen? Kokevatko he, että he voivat riittävästi päättää työnsä tekemiseen liittyvistä yksityiskohdista ja tavoista?

Avoin keskusteluilmapiiri ja ratkaisujen etsiminen yhdessä työyhteisön kanssa auttavat tunnetta siitä, että asioihin voi työssä vaikuttaa ja kaikkea ei tarvitse päättää ja osata yksin. Esimiehen ja kollegojen tuki auttaa pitämään yllä tunnetta hallinnasta myös vaativissa tilanteissa. On tärkeää, että työntekijöillä on sellainen olo, että joku kuuntelee aidosti ja antaa uusia näkökulmia asiaan tarvittaessa. Hallinnan tunnetta voi näin lisätä usein myös työnohjauksen avulla.

Hallinnan tunne ja uskomukset

Mitä sitten itse kukin voi tehdä? Hallinnan tunteeseen vaikuttaa paitsi ympäröivä todellisuus myös oma asennoituminen. Millaisia uskomuksia sinulla on työstäsi ja omista kyvyistäsi ja mahdollisuuksistasi vaikuttaa?

Rajoittavia uskomuksia ovat esimerkiksi: ”En pysty oppimaan näitä uusia ohjelmia”, ”Minusta ei ole tähän muutokseen” tai ”Meitä ei vain koskaan kuunnella”. Uskomukset vaikuttavat siihen, miten paljon yritämme ja harjoittelemme tai miten uskallamme lähestyä uusia tilanteita ja miten aktiivisia olemme niissä. Haitallisinta on, jos uskomuksen perusteella tyrmäämme itseltämme yrittämisen ja toimimisen ja vetäydymme passiivisuuteen. Useimmat uskomukset eivät ole sellaisenaan totta vaan saattavat perustua johonkin menneisyyden yksittäiseen tilanteeseen, jonka perusteella määrittelemme itseämme ja muita.

Uskomuksiaan pystyy onneksi muuttamaan ja niitä kannattaakin tarkastella uteliaasti aina silloin tällöin. Tärkeintä on ensin huomata, millainen uskomus on ja vaikkapa rohkeasti kirjoittaa se ylös. Miten tämä uskomus vaikuttaa sinuun? Toimiiko se eduksesi vai haitaksesi? Voit sitten muotoilla itsellesi hyödyllisemmän uskomuksen ja perustella sitä: ”Pystyn oppimaan uusia asioita, myös uusia ohjelmia, kun vain harjoittelen. Olen ennenkin oppinut käyttämään uusia ohjelmia, esimerkiksi kolme vuotta sitten opin uuden matkalaskuohjelman. Voin kysyä tukea ja perehdytystä. Voin itse vaikuttaa asioihin.” Uuteen uskomukseen kannattaa palata usein ja antaa sen vahvistua mielessään. Pian ympäröivä todellisuuskin alkaa näyttää siltä, että uusi tapa toimia taitaakin olla todella mahdollinen.

Pia Vilanen, Luotain Consulting Oy:n toimitusjohtaja, ratkaisukeskeinen työnohjaajaSTOry, johdon työnohjaaja Master CSLE®, mindfulness -ohjaaja