Työelämän muutoksia on ennakoitu pitkään, silti vuoden 2020 aikana tapahtuneet valtavat askeleet olivat odottamattomia. Pandemia toi tullessaan tilanteita, joihin niin työnantajat kuin työntekijät joutuivat välttämättä vastaamaan pikaisesti: miten työtä tehdään muuttuneissa olosuhteissa, miten siedän epätietoisuutta ja epävarmuutta, miten pidämme yllä hyvää työilmapiiriä, kun emme ole paikan päällä läsnä olevia toisillemme? Kysymyksiä oli paljon, vastauksia varsinkin alkuvuonna vähän. Vuosi antoi meille kuitenkin uskoa myös siihen, että meissä on todella paljon käyttämättömiä voimavaroja, luovuutta, uskoa ja tahtoa tehdä asioita – myös uudella tavalla.
Positiivinen psykologia sai alkunsa 1990-luvun lopussa, kun psykologian professori Martin Seligman mietti, voisiko ihmismieltä ja siten myös totuttua psykologista paradigmaa tarkastella uudesta näkökulmasta. Vastaus oli, että kyllä voi. Syntyi positiivinen psykologia, jonka keskeisiä elementtejä ovat vahvuudet, onnistumisten huomaaminen, näkökulma tulevaisuuteen. Positiivisen psykologian sisällä on ratkaisukeskeinen viitekehys, joka itse asiassa sai alkunsa jo 1970-luvulla, kun Kim Insoo Berg kumppaneineen huomasi, että terapiatyössä olennaista olikin asiakkaan aktiivinen rooli ratkaisujen löytämisessä. Suomeen ratkaisukeskeisyys tuli 1970-luvulla, minkä jälkeen lähestymistapa on saanut lisää tuulta alleen. Suomenkielinen nimi ratkaisukeskeisyys valittiin 1970-luvun puolivälissä, tosin sen rinnalla näkee puhuttavan myös voimavarakeskeisyydestä.
Nimi ratkaisukeskeisyys saattaa johtaa virhetulkintaan. Saatetaan ajatella, että kyse on valmiiden ratkaisujen tarjoamisesta työyhteisölle. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kyse on työyhteisön jäsenten omien tavoitteiden ja näkökulmien etsimisestä. Nykypäivän ratkaisukeskeisyys on hyvin käytännönläheinen tapa ajatella ja katsoa (työ)maailmaa. Jokainen työelämässä oleva, niin johtaja, esimies kuin työntekijäkin, voi hyödyntää omassa työssään ratkaisukeskeisen ajattelun keskeisiä piirteitä ja toimintaa ohjaavia elementtejä. Näitä ovat mm. tulevaisuuteen suuntautuneisuus, voimavarat, onnistumiset, yhteistyö, arvostus ja tavoitteellisuus. Nykyistä ja ehkä myös tulevaisuuden työelämää kuvaavat etäjohtaminen ja etätyön tekeminen niiltä osin kuin se on kullakin toimialalla mahdollista – tällöin olennaista tulee edelleen olemaan, miten etäjohtamisessa asia- ja tehtäväjohtamisen rinnalla ihmisten johtaminen otetaan riittävästi huomioon.
Maaliskuussa 2021 alkavassa esimiehille suunnatussa valmennuksessa keskitytään ratkaisukeskeisen ajattelun ja näkökulman käytännönläheiseen avaamiseen. Lisäksi pyritään vahvistamaan esimiehen ratkaisukeskeisiä taitoja niin työyhteisön kehittämisessä kuin työyhteisön myönteisen tulevaisuusorientaation esille nostamisessa.
Tulevaisuuteen suuntautuneisuus ja toiminnan tavoitteellisuus ovat ratkaisukeskeisyydessä läsnä ja näkyvät mm. voimavarojen ja onnistumisten huomaamisena. Ratkaisukeskeistä esimiestyötä voi kuvailla myös sanoilla tasaveroisuus ja yhteistyö, joka käytännössä näkyy mm. siten, että työyhteisön jäseniin suhtaudutaan arvostavalla silmällä ja kuulevalla korvalla. Myönteisyydelle, leikillisyydelle ja huumorillekin annetaan tilaa – rakentavalla ja positiivisella huumorilla pääsee pitkälle ja voidaan ajatella, että työelämän ongelmakohtiinkin on löydettävissä useita vaihtoehtoisia ratkaisuja.
Valmennuksessa keskitymme ratkaisukeskeisyyden ydinasioihin mahdollisimman käytännönläheisesti. Sovellamme ratkaisukeskeisyyttä myös tämän päivän työelämän piirteisiin ja tarpeisiin.
Valmennus on suunnattu erityisesti lähiesimiestyötä tekeville, jotka haluavat vahvistaa voimavara- ja ratkaisukeskeistä lähestymistapaa omassa työssään. Ratkaisukeskeisyys on toimialasta riippumaton lähestymistapa ja sopii sekä pidempään esimiehenä toimineille sekä tuoreille esimiehille. Olennaisempaa on kiinnostus ratkaisukeskeisyyden mahdollisuuksiin omassa työssä ja työyhteisön toiminnassa. Valmennus on osa Luotaimen Arvostava esimies -valmennus-kokonaisuutta.
0 kommenttia