Moni esimies on niin kovilla työssään, että kokee palautumisen heikoksi.  Mitä sille kannattaisi tehdä, jotta voisi itse hyvin ja työt sujuisivat? Keinoja on monia, joista monet ovat yksinkertaisia, kuten mikrotaukojen ja kunnon ruokatunnin pitäminen työpäivän aikana. Ne palauttavat ja tukevat osaltaan hyvää yöunta.

Tuoreessa kirjassa nimeltä Kotvimisen vallankumous puhutaan lykkäämisen ja vetkuttelun hyödyllisyydestä. Tuumaustauon ottamisella hankalan työtehtävän hoitamisessa saa uusia ideoita, tarpeellista lepoa ja toteutetuksi asioita, joita ei saisi muuten tehdyksi.  Yksi keino on siirtää hankala homma hetkeksi sivuun ja tehdä muuta.

Tuumaamiseen tai lykkäämiseen ei ole aina helppoa ottaa aikaa. Kulttuuriantropologi Jenny Kangasvuon mukaan tehokkuuden ja tuottavuuden vaatimukset vähentävät mahdollisuuksia tauottaa, vaikka se olisi työn kannalta tarpeen ja työntekijän hyvinvoinnille välttämätöntä. Jos haluaa olla työssään tehokas, pitää voida ajatella rauhassa, kotvia.

Kangasvuon mukaan jatkuva puhuminen kiireestä ja taukojen paheksuminen heikentävät työskentelyn tehokkuutta ja työhyvinvointia.  Pahimmillaan kiireessä lykätään epämieluisia ja epäselviä tehtäviä jopa niin, että kriittiset tehtävät jäävät tekemättä. Silti paahtaminen jatkuu entisellään ja työntekijät kokevat, ettei heillä ole lupaa pysähtyä miettimään työtehtävien priorisointia ja niiden mielekkyyttä.

Kotviminen voi olla myös hälytysmerkki. Jos työpaikalla moni lykkää töiden tekemistä, se voi kertoa huonosta johtamisesta tai epäselvistä strategioista tai yksilötasolla liian suuresta työkuormasta tai uhkaavasta työuupumuksesta.

Kangasvuo haastatteli kirjaan 13:a henkilöä. Haastatteluissa selvisi, että työpaikkakulttuureissa viivyttelyä paheksuttiin myös niissä työpaikoissa, joissa viivyttelystä voisi olla hyötyä. Joissakin työprosessin osissa lykkäämistä tosin sallittiin.

Tauottaminen ja tuumiminen kannattaa, sillä väsynyt ja ylikuormittunut ihminen ei pysty innovoimaan. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan ihmisen etuaivolohko ei toimi, kun stressiä on liikaa.

-Luovuus, joustavuus, empatia, laadukas ajattelu ja kommunikointi eivät toimi. Liian pitkälle mennyt stressi aiheuttaa kudostuhoa etuaivolohkossa. Kun se on poissa pelistä, ihmisen impulssit ovat pinnassa ja silloin voi esimerkiksi helposti tiuskia toisille.

Laadukas työ edellyttää riittävästi unta ja stressin säätelyä. Miksi se on niin vaikeaa? Saarikiven mukaan meillä on yhä kulttuurissa piirteitä, joissa arvostetaan uhrautumista ja kiirettä. Pidemmällä tähtäimellä pärjäävät ne firmat, jotka pitävät ihmisistään huolta.

Saarikivellä on hyviä vinkkejä aivoista huolehtimiseen: syö terveellistä ravintoa, liiku, nuku paljon, säätele stressiäsi ja opettele uutta.

Oppiminen on aivojen anti aging-lääke. Ja aivot tykkäävät välillä levosta, joutenolosta. Se voi tarkoittaa esimerkiksi päivittäistä sohvalla makoilua ilman mitään virikkeitä, ei kirjaa, läppäriä tai televisiota.

Päivi Seppälä, Valmennuspäällikkö, Luotain Consulting Oy

HR- ja viestintäammattilainen, YTM

TyönohjaajaSTOry, työyhteisösovittelija, De briefing -ohjaaja

Kirjoittaja opiskelee työn ohessa palautumisohjaajaksi. Päivi on erikoistunut työkykyjohtamiseen ja työhyvinvointiasioihin. Hänellä on pitkä kokemus vaativaa ja nopeatahtista työtä tekevien asiantuntijoiden esimiestyöstä sekä johtamisesta HR-päällikkönä. Taustaltaan hän on journalisti.

Päivi uskoo vahvasti siihen, että laadukas johtaminen ja huolenpito työntekijöistä ovat olennaisia tekijöitä työn sujumiselle ja hyvälle laadulle. Osaamistaan työkykyjohtamisessa ja varhaisessa välittämisessä hän on syventänyt opiskelemalla Henkilöstöpäällikön erikoisammattitutkinnon ja Työkykymestarikurssin.