Työstressi aiheuttaa terveysongelmia ja vähentää tuloksellisuutta

Työstressi aiheuttaa pitkään jatkuessaan ihmiselle hyvinvointi- ja terveysongelmia. Siitä myös aiheutuu taloudellisia menetyksiä organisaatioille ja yhteiskunnalle -inhimillisistä tekijöistä puhumattakaan.

Työstressi on yhteydessä työsuorituksiin ja siten organisaatioiden tuloksellisuuteen ja näkyy helposti myös työyhteisössä. Se voi lisätä ihmissuhdeongelmia, – halua vaihtaa työpaikkaa, vähentää sitoutumista organisaatioon ja näkyä sairaspoissaoloina…ja pitkää jatkuessaan, työperäinen stressi myös siirtyy näkymään myös perheoloissa.

Lainsäädäntö edellyttääkin työnantajalta työympäristön turvallisuutta ja että ympäristö on fyysistä ja psyykkistä terveyttä tukeva.

Stressi on laaja käsite

Stressi on laaja käsite. Se voi viitata stressitekijöihin, stressireaktioihin tai yksilön ja ympäristön vuorovaikutukseen ja siinä ilmenevään epätasapainoon. Stressitekijöillä tarkoitetaan kuormittavia tapahtumia tai tilanteita –ärsykkeitä. Ihmiset reagoivat näihin ärsykkeisiin, stressitekijöihin yksilöllisesti, toisille stressiä aiheuttaa lähes kaikki tilanteet, toisille stressiä ei tule vaativassakaan tilanteessa. Toisaalta on olemassa myös vahvoja ärsykkeitä, jotka aiheuttavat stressiä lähes kaikille. Stressireaktiot taas viittaavat fysiologisiin tai psykologisiin vasteisiin, jolloin stressistä on kyse silloin, kun reaktio ilmenee.

Työelämän stressitekijät

Työelämän stressitekijöitä voivat olla  fyysiset työolot, työtehtävien vaatimukset, rooliepäselvyydet, ja ristiriidat, työkaveri-, asiakas- tai esimiessuhteet, työaika, työuralla eteneminen, traumaattiset tapahtumat (esim. tapaturmat) ja organisaatiomuutokset. Esim. Katz & Kahn, (1978) rooliteorian mukaan rooliylikuormitus (liikaa töitä tai liian vaikeita tehtäviä), roolikonflikti (ristiriitaiset odotukset) ja rooliepäselvyydet (epäselvät odotukset) aiheuttavat stressiä.

Stressireaktiot

Stressireaktiot voivat yksilötasolla olla fysiologisia (stressihormonien eritys, verenpaine, sydämen sykevaihelut), tunneperäisiä (lyhytaikaiset mielialamuutokset, kuten ärtymys, ahdistus, masennus) tai käyttäytymisessä (muistin, keskittymiskyvyn, päätöksen teon häiriöt tai työsuorituksen heikkeneminen) ilmeneviä.

Mitä yritys voi tehdä, jotta työntekijöiden kokemaa työstressiä saadaan vähemmäksi?

Stressimallien pohjalta on laadittu erilaisia ohjelmia, joilla on pyritty ehkäisemään työstressiä.

1) vähentämällä stressitekijöitä,

2) lisäämällä voimavaroja,

3) vähentämällä stressireaktioita,

4) kannustamalla työntekijöitä muuttamaan elintapojaan.

Kutakin mallia voidaan toteuttaa yksilö- tai organisaatiolähtöisesti. Myös Luotaimella on stressin hallintaan ja voimavarojen lisäämiseen oma valmennusohjelma, jossa mitataan yksilöllisiä stressitekijöitä ja valmennetaan yksilöä ja työyhteisöä tarttumaan niihin tekijöihin, joihin voi vaikuttaa -stressitekijöitä pyritään vähentämään, stressinkäsittelykeinoja parantamaan ja voimavaratekijöitä lisäämään ja laajentamaan. Luotaimen valmennusohjelmaan kuuluu lisäksi mindfulness tekniikan opettelua, jolla omaan kehoon ja mieleen saadaan aikaan rauhoittumista.

Organisaatiolähtöinen lähestymistapa on kehittää työtä, työntekijöitä ja osaamista jotta työn vaatimukset kohtaavat taitojen ja inhimillisten valmiuksien kanssa. Fyysisiä tekijöitä ja esim. työn rytmittämistä, vaikka taukojen avulla voi myös kehittää.

Työn voimavaratekijät

Kalimon työstressimallin mukaan tasapaino yksilön edellytyksien ja työhön kohdistamien odotusten sekä työn vaatimusten ja sen tarjoamien mahdollisuuksien välillä johtaa parantuneeseen työsuoritukseen, työtyytyväisyyteen sekä motivaation ja itseluottamuksen kasvuun.

Työn voimavaratekijöiden on havaittu olevan yhteydessä työn imuun -työhön liittyviin hyvänolon tunteisiin. Esim. vaikutusmahdollisuudet, esimiehen tuki, työpaikan hyvä ilmapiiri, innovatiivisuus ja hyvä tiedonkulku ovat edistäneet opettajien työn imua. Myös työn hallinnan ja henkilöstöä tukevan, ihmisläheisiä periaatteita arvostavan organisaatiokulttuurin on todettu olevan yhteydessä työn imuun hyvin monityyppisissä työtehtävissä.

Myös irrottautumista työstä tarvitaan

Tärkeää on että oravanpyörästä on mahdollista irrottautua. Tästä syystä illat, viikonloput ja lomat tulisi pyhittää rentoutumiselle, jotta mieli ja keho saa aikaa toipua ja rauhoittua.

Vaikka sinulla olisi kuinka mukava työ, kannustan sinua varmistamaan, että sinulla on myös muuta elämää. Uskon, että se hyödyttää lopulta sinua, työnantajaasi (jos sellainen sinulla on) ja muuta lähipiiriäsi kaikkein eniten.

Pia Vilanen, ratkaisu- ja voimavarakeskeinen työnohjaaja, Luotain