Mielen kahleet, uskomukset, että näin on aina ollut ja tästä syystä tulee näin tulee aina ollakin tai, että kollega tai alainen on nyt mitä on, saattaa toisinaan istua melkoisen sitkeässä.

Uskomukset, jotka estävät meitä kehittämästä, kehittymästä tai uskomasta kollegan tai alaisen kehittymiseen eivät ole meille kuitenkaan eduksi ja niistä olisi hyvä oppia pois. Epäedukkaita uskomuksia liittyen sairaslomiin, motivaation puuttumiseen tai kyvykkyyden puuttumiseen tiettyihin henkilöihin liittyen kohtaan työyhteisöissä paljon.

Uskomukset ovat siitä hankalia, että ne eivät johda mihinkään. Varsinkin esimiehiltä toivoisin kuitenkin kykyä, toisinaan tuulettaa ajatuksiaan ja uskomuksiaan alaisistaan tai kollegoistaan. Puheeksiotto, varhaisen puuttumisen malli tai varhaisen tuen malli ovat hyviä  ryhdistäviä tekijöitä esimiestyöhön, silloin kun työyhteisössä kohdataan ongelmatilanteita. Parhaimmillaan koko työyhteisö on osallistunut varhaisen tuen mallin kehittämiseen, jolloin hyvinvointi tuntuu olevan kaikkien asia. Jos kollega vetäytyy, käyttäytyy kovin eri tavalla kuin ennen tai jättää jatkuvasti työtehtäviään hoitamatta on välittämistä ja enemmän kuin paikallaan kysyä, että: ”Hei, onko kaikki kunnossa?” Viime kädessä kuitenkin esimiehen vastuulla on vastata myös psyykkisestä työsuojelusta.

Ehdotan jokaiselle esimiehelle pysähtymistä oman esimiestyön äärelle päättämään, että kun seuraava ongelmatilanne tai epäilys herää, otan reippaasti puheeksi oman alaisen kanssa: ”Miten sinulla menee?” ennen kuin rakennan uskomuksia toivottomista ja kelvottomista 30 centin naisista tai totaalisen motivaation omaavattomista alaisista. Keskustelun avaaminen ja puheeksiotto silloin, kun ongelmia on palvelee kaikkia osapuolia kuitenkin parhaiten.

Pia Vilanen, ratkaisu- ja voimavarakeskeinen työnohjaaja, Luotain