Sanotaan, että ihmisten johtaminen on yksi haasteellisimmista ja samalla palkitsevimmista tehtävistä. Haastavaksi sen tekee vuorovaikutus ja yhdessä työn tekeminen eli miten teemme yhdessä työtä, miten ymmärrämme toistemme motiiveja, millä tavalla esimiehenä ohjaamme ja teemme työn tekemisen mahdolliseksi. Vastaavasti esimies voi kokea iloa ja tyytyväisyyttä, kun oman tiimin työntekijät onnistuvat ja kokevat sitä myöten myös työn iloa ja riemua vaikkapa yhteisen tavoitteen saavuttamisesta.

Onnistuvaan ja toimivaan ihmisten johtamiseen on liitetty useita tekijöitä, kuten luottamus, positiivinen asenne, kiinnostus ihmisten kehittämiseen, kyky nähdä olennainen sekä halu saada asioita aikaan. Vuonna 1991 Robert Greenleaf lanseerasi ”palveleva johtaminen”- käsitteen ja siinä keskeisenä johtajaa motivoivana tekijänä ajatellaan olevan johdettavien hyvinvointi ja kukoistus. Palveleva johtaja keskittyy siihen, että oma työryhmä tai tiimi voi onnistua työssään ja saavuttaa asetetut tavoitteet. Tämän rinnalla työntekijät kehittyvät omassa työssään ja voivat myös ihmisinä kasvaa ja voida hyvin. Palvelevan johtamisen ajatuksena on aito läsnäolo ja ihmisten kohtaaminen.

Palvelevassa johtajuudessa ja ratkaisukeskeisyydessä on yhtymäkohtia.  Ratkaisukeskeisyys on saanut alkunsa kymmeniä vuosia sitten USA:ssa ja Suomeen ratkaisukeskeisyys tuli 1970-luvulla ja sen jälkeen lähestymistapaa on hyödynnetty yhä enenevässä määrin eri alueilla ja myös työelämässä. Suomenkielisen nimen ratkaisukeskeisyys rinnalla näkee puhuttavan myös voimavarakeskeisyydestä. Jos ratkaisukeskeisyyden ideologiaa ei tunne, nimi ratkaisukeskeisyys saattaa synnyttää virheellisiäkin ajatuksia siitä, että kyse olisi valmiiden ratkaisujen tarjoamisesta työyhteisölle. Tilanne on oikeastaan päivävastoin eli ratkaisukeskeinen työskentelyote on sitä, että etsitään työyhteisön jäsenten omia tavoitteita ja näkökulmia, tapoja edetä ja viedä työyhteisöä eteenpäin.

Ratkaisukeskeisyys johtamisessa ja esimiestyössä on hyvin käytännönläheinen strategia sekä ongelmatilanteissa että työyhteisöjen kehittämisessä. Ratkaisukeskeisyyttä voidaan pitää myös tapana ajatella ja katsoa työmaailmaa. Ratkaisukeskeisyyden perusperiaatteita voi käyttää esimiestyössä ja johtamisessa hyvin käytännönläheisesti ja ns. jalat maassa – ajattelun tavoin eli

• näkökulma on tulevaisuussuuntautuneisuus ja huomion keskipisteenä ovat voimavarat, onnistumiset ja toiveikkuus
• eteenpäinmeno ja edistys tapahtuvat pienin askelin, ja huomio kiinnitetään pieniin onnistumisiin ja edistysaskeliin
• työyhteisön jäseniin suhtaudutaan arvostavalla silmällä ja kuulevalla korvalla
• arvostetaan toisten ajatuksia ja tapaa toimia, kunnioitetaan myös omia arvoja
• keskitytään vahvuuksiin ja ajatellaan, että epäonnistuminen on oppimista tulevaa varten, huumorilla pääsee pitkälle
• tavoitteisiin voi päästä monia reittejä pitkin, ei ole vain yhtä tapaa tai totuutta.

Kirjoittaja on Luotain Consulting Oy:n työnohjaaja ja esimiesten sekä työyhteisöjen valmentaja Tuula Kiuru-Ahvonen, VTM, ratkaisukeskeinen valmentaja, työnohjaaja STOry, johdon työnohjaaja Master CSLE, mindfulness-ohjaaja. Tuulalla on yli 30 vuoden kokemus työ yhteisöjen johtamisesta ja kehittämisestä.