Muistele hetki jotakin sellaista tilannetta, jossa olet saanut palautetta, joka tuntui erityisen hyvälle. Minkälainen se tilanne oli? Miksi, se tuntui sinusta niin hyvältä, kun se tuntui?

Tuntuiko sinusta ehkä siltä, että tunsit saavasi arvostusta?  Työsi sai arvostusta, tuli näkyväksi, -merkitykselliseksi?

Kun mietit tuota palautetta, kuinka paljon se vaikutti siihen, miten teit ko. tyyppisen työtehtävän jatkossa? Ohjasiko palaute tekemääsi työtapaa? Lisäsikö se myönteistä minäkuvaasi pystyvänä ja pätevänä työntekijänä? Todennäköisesti.

Ihminen muistaa vilpittömän ja spontaanin palautteen pitkään –ehkä ei unohda sitä koskaan. Hyvä palaute ja rakentava palaute suuntaa ihmisen toimintaa. Hyvillä ja positiivisilla kokemuksilla on taipumus tuottaa lisää hyviä ja positiivisia kokemuksia; ihmisen kokemus itsestään osaavana ja pystyvänä kasvattaa itseluottamusta. Itseluottamus lisää luottamusta toisiin ihmisiin. Luottamus itseensä ja toisiin ihmisiin lisää rohkeutta –ottaa kantaa, ehdottaa ja kantaa vastuuta.

Ihmisellä oleva käsitys omasta itsestään on merkittävässä roolissa ihmisen ja ympäristön suhteessa toisiinsa. Ei ole vaikea kuvitella tilannetta vaikkapa työhaastattelussa, jossa on kaksi suunnilleen samantasoisen työ- ja opiskeluhistorian omaavaa henkilöä, joiden itseluottamus kuitenkin eroaa merkittävällä tavalla toisistansa. Toinen joka vakaasti näkee itsensä pystyvänä ja pidettynä henkilönä rohkeasti luottaa työhistoriaansa ja kykyihinsä ja hänen on helppo korostaa positiivisia puolia itsestään ja perustella rekrytoijalle, miksi juuri hän olisi työhön sopiva henkilö. Kun taas toinen, jolla itsearvostus on alhainen, ei oikein itsekkään usko aikaisempien tekemisiensä tason riittävän haettavaan työhön, saati omaan osaamiseensa ja näin ollen haastattelussa todennäköisesti ei saa myöskään rekrytoijaa uskomaan itseensä.

On koko työyhteisön etu, mikäli työyhteisö mieluummin tukee yksilön pystyvyyden ja kyvykkyyden kokemusta kun murentaa sitä. Palautteenanto on erityisen hyvä tapa rakentaa systemaattisesti myönteistä kuvaa koko työyhteisöstä osaavana ja pystyvänä yhteisönä. Ihmismielen aikaisempiin kokemuksiin perustuvat odotukset raamittavat aina uutta tilannetta ja kokemusta siitä mitä käsillä olevassa tilanteessa tapahtuu tai mikä on siinä lausutun sanoman merkitys. Siksi ei ole samantekevää millä tavalla korjaava palaute annetaan ja otetaan vastaan. Koetaanko korjaava palaute yksilölle työyhteisössä loputtoman häpeän suona vai kasvun mahdollisuutena? Onko korjaava palaute merkki siitä, että työni on merkityksellistä ja esim. esimieheni haluaa tukea minua omassa ammatillisessa kasvussani vai koenko kohtuutonta vihan tunnetta ja käytän aikani etsien vikoja ja virheitä myös palautteen antajan tekemisistä?

On koko työyhteisön etu, mikäli työyhteisössä osataan rakentaa myönteisiä merkityksiä. Positiivista palautetta annetaan, sitä arvostetaan ja hyviä asioita sanotaan ääneen. Toisaalta rakentava palaute nähdään toimintaa korjaavana tekona, jossa osataan käydä läpi, mikä sujui hyvin ja mikä ei. Myönteisiä merkityksiä rakentavassa työyhteisössä kaikkien jäsentensä kynnys antaa ja ottaa palautetta vastaan madaltuu askel askeleelta.  Toisaalta sanottamalla ääneen hyvän toiminnan tunnusmerkkejä ja toisaalta ei toivotun toiminnan tunnusmerkkejä työyhteisössä  muokataan yhteistä kuvaa siitä miten asiat tulee hoitaa. Kun korjaava palaute pitää sisällään aina myös positiivisen puolen, palaute on helpompi ottaa vastaan ja voimavaroja ei kulu oman minuuden puolustamiseen.

Lopulta erityisen oleellista on mitä ajattelet omasta osaamisestasi, itsestäsi ylipäänsä? Entä työtovereistasi ja heidän osaamisestaan? Ajatteletko, että olet arvokas ja annat arvoa omille onnistumisillesi? Ajatteletko, että työtoverisi ovat arvokkaita ja heidän onnistumisensa arvokkaita?  Toisaalta, me kaikki epäonnistumme joskus, mutta tärkeää olisi osata olla alleviivaamatta epäonnistumisia kohtuuttomasti. Jokaiselle meistä olisi hyväksi jos osaisimme systemaattisesti merkityksellistää itseämme ja yhteisöjämme tukevia asioita. Palautteen anto on erityisen hyvä tapa muokata työyhteisöä, koska jokainen yhteisönsä jäsen voi aloittaa itsestänsä –oli hän asemaltaan esimies tai muu työyhteisön jäsen.

VINKKI SINULLE

Anna palautetta aina, kun vilpittömästi näet siihen aihetta.  Ja seuraavan kerran, kun itse saat positiivista palautetta, pysähdy! Iloitse. Huomaa. Anna arvoa palautteelle. Anna arvoa työllesi. Anna arvoa palautteen antajalle –kiitä häntä palautteesta. Ja muista, kun vilpittömästi tulee tunne, että voisit antaa palautetta myös hänelle, älä epäröi, vaan anna tunnustusta, se tuntuu hänestä todennäköisesti yhtä hyvältä kun sinustakin.

Pia Vilanen, ratkaisukeskeinen työnohjaaja ja Luotaimen toimitusjohtaja