Vaativien asiakasryhmien kanssa työskentelevien työnohjaajalta odotetaan monipuolista osaamista ja kokemusta. Työnohjaajan tulee olla tietoinen vaativien asiakasryhmien erityispiirteistä ja kyvykäs ohjaamaan työntekijöitä kohtaamaan nämä haasteet. Työnohjaajalta vaaditaan tietoa ja soveltamisen taitoa ryhmädynamiikasta. Tämä auttaa ohjaajaa tunnistamaan ryhmän jäsenten väliset suhteet ja auttamaan heitä kehittämään parempia vuorovaikutustaitoja. Työnohjaajan tulisi olla hyvä kuuntelija ja osata ilmaista itseään selkeästi ja ymmärrettävästi. Työnohjaajalla tulee olla kykyä antaa rakentavaa palautetta ohjattavilleen. Tämä auttaa heitä kehittymään ammatillisesti ja henkilökohtaisesti. Työnohjaajalla tulisi olla myös kokemusta ja taitoa käsitellä konflikteja, jotka voivat syntyä ryhmän sisällä.
Mitä odotatte työnohjaukselta?
”Työnohjauksen tavoitteena on auttaa työntekijöitä löytämään uusia näkökulmia, lähestymistapoja ja ratkaisuja työhön ja siitä nouseviin haasteisiin. Työnohjauksen yhtenä tavoitteena on tukea työntekijöiden työssäjaksamista. Haastavien asiakasryhmien kanssa työskennellessä aiheena puhututtavat potilastapaukset ja ajoittain työntekijöiden erilaiset toimintatavat tai näkemykset”
Mari Pekkanen, osastonhoitaja, VTH, psykiatrinen vankisairaala, Vantaa
- Työnohjaajalta odotetaan riittävää substanssin tuntemusta. Hänen pitää ymmärtää asiakaskunnan vaatimukset ja mukanaan tuomat ilmiöt.
- Työnohjaajan pitää osata antaa ilmiöille nimi ja selitys.
- Työnohjauksen pitää lisätä työntekijän / työryhmän voimavaroja, ei vähentää niitä.
- Työryhmän toimintakyvyn ja yhteisen ymmärryksen työstä pitäisi lisääntyä.
- Työntekijän pitäisi työnohjauksessa oivaltaa oma roolinsa ja tehtävänsä työssä ja mitä lisäarvoa hän tuo työpaikalle mukanaan.
Anna-Maija Kujala, johtaja, Vuorelan koulukoti
Työnohjaajana vaativissa asiakastehtävissä toimivien kanssa
”Vaativien asiakasryhmien kanssa työskentelevien työnohjaajalta odotetaan monipuolista osaamista ja kokemusta. Työnohjaajan tulee olla tietoinen vaativien asiakasryhmien erityispiirteistä ja kyvykäs ohjaamaan työntekijöitä kohtaamaan nämä haasteet. Työnohjaajalta vaaditaan tietoa ja soveltamisen taitoa ryhmädynamiikasta. Tämä auttaa ohjaajaa tunnistamaan ryhmän jäsenten väliset suhteet ja auttamaan heitä kehittämään parempia vuorovaikutustaitoja. Työnohjaajan tulisi olla hyvä kuuntelija ja osata ilmaista itseään selkeästi ja ymmärrettävästi. Työnohjaajalla tulee olla kykyä antaa rakentavaa palautetta ohjattavilleen. Tämä auttaa heitä kehittymään ammatillisesti ja henkilökohtaisesti. Työnohjaajalla tulisi olla myös kokemusta ja taitoa käsitellä konflikteja, jotka voivat syntyä ryhmän sisällä. ”
Mari Pekkanen, osastonhoitaja, VTH, psykiatrinen vankisairaala, Vantaa
”Työnohjaajalta odotetaan riittävää substanssin tuntemusta. Hänen pitää ymmärtää asiakaskunnan vaatimukset ja mukanaan tuomat ilmiöt. Hänen pitää osata antaa ilmiöille nimi ja selitys. Työnohjauksen tulee lisätä työntekijän / työryhmän voimavaroja, ei vähentää niitä.
Työryhmän toimintakyvyn ja yhteisen ymmärryksen työstä tulisi lisääntyä ja työntekijän pitäisi työnohjauksessa oivaltaa oma roolinsa ja tehtävänsä työssä ja oivaltaa myös se, mitä lisäarvoa hän tuo työpaikalle mukanaan.”
Anna-Maija Kujala, johtaja, Vuorelan koulukoti
Luotain Consulting Oy Tuula Savolainen
Olen tehnyt työnohjaajan työtä 9 vuotta ja kokemusta eri alojen työnohjauksesta on kertynyt paljon. Kun tätä artikkelia suunnittelin, mietin paljon sitä, eroaako vaativien asiakasryhmien kanssa työskentelevien työnohjaus muista ohjauksistani.
Osaamiseni on kertynyt vuosien mittaan hyvin erilaisista positioista työyhteisöissä: tiimien jäsenenä, hoitotyön opettajana, esihenkilönä ja johtajana/yrittäjänä. Kokemus ja koulutus on lisännyt ymmärrystä erityyppisistä ilmiöistä työyhteisössä. Ilmiöiden ymmärtäminen taas auttaa ohjaamaan työyhteisöä ratkaisemaan pulmatilanteita ja ohjaamaan työyhteisöä myönteiseen suuntaan.
Kun aloitin työskentelyn vaativien asiakasryhmien kanssa työskentelevien työnohjausta, ensimmäinen haaste oli riittämättömyyden tunne kyseiseen tehtävään. Miten voin osaamiseni ja persoonallisuuteni tuomalla ammattitaidolla ohjata henkilöitä, jotka tekevät erittäin vaativaa työtä?
Työnohjaajana toimiessani ajatukset askartelevat erityisesti näissä asioissa:
- Sallinko sen, että ohjattavat tuovat omat kaikenlaiset kokemuksensa esille?
- Saanko luotua läsnäolollani sellaisen ilmapiirin, että se edistää luottamusta ja rohkeutta puhua kaikesta, mikä on läsnä ja askarruttaa työssä ja työyhteisössä?
- Ymmärränkö tarpeeksi ilmiöitä, mitä kukin asiakasryhmä tuo mukanaan työhön?
- Mitä työnohjauksen kannalta tarkoittaa se, että laki säätelee niin paljon työtä?
Olen opiskellut voimavaralähtöiseksi työnohjaajaksi ja suuntauksen keskeisenä ajatuksena on, että dialogin avulla osallistujat muodostavat yhteisen ymmärryksen esillä olevasta ilmiöstä. Voimavaralähtöisessä työnohjauksessa rakennetaan yhteistä todellisuutta kussakin vuorovaikutustilanteessa. Ohjattavat ovat ehdottomasti oman työnsä asiantuntijoita.
Mielestäni tämä tarkoittaa työnohjaajan näkökulmasta asiakaslähtöisyyden korostumista työssäni. Vaatimuksena ohjattaville on, että he nostavat käsiteltävät teemat esille. Vaativaa asiakastyötä tekevät ovatkin tottuneet säännöllisiin työnohjauksiin ja he osallistuvat aktiivisesti keskusteluun.
Työnohjaajana vahvuuteni on, että olen aidosti kiinnostunut erilaisista ilmiöistä ja ihmisistä. Teen työtäni hyvällä sydämellä ja se kantaa kaikissa olosuhteissa. Työni on edelleen mielenkiintoista ja innostun asiakkaiden tarinoista. Innostukseni jatkuvaan oppimiseen lienee myös tärkeä oman työni kehittämisen kannalta.
Tavoitteiden toteutumiseksi voin vaikuttaa myös omaan läsnäolon taitooni. Siihen taas vaikutan pitämällä monin tavoin huolta omasta palautumisestani ja läsnäolon harjoituksista arjessani. Oma itsemyötätunnonharjoittelu kuuluu myös jatkuvan harjoittelun piiriin.
Tärkeää heidän työyhteisössään on jo jaksamisenkin kannalta, että saa olla työryhmässä omana itsenään erityispiirteineen ja kokemuksineen. Tällainen rentous onkin nähtävissä työryhmissä, jotka ovat nivoutuneet hyväksi tiimiksi, kun on kauan työskennelty yhdessä ja uudet jäsenet perehdytetään huolellisesti.
Vahvuuksien tunnistaminen itsessä ja muissa, niiden nimeäminen ja aktiivinen hyödyntäminen tuovat vaativaan työhön kaivattua arvostuksen tunnetta ja hyvää yhteishenkeä. Työnohjaajalta näissä yhteisöissä odotetaan myös kokemusta ja taitoa käsitellä konflikteja, jotka voivat syntyä ryhmän sisällä. Vaativissa asiakasryhmissä on tyypillisesti epävakaita asiakkaita, jolloin työryhmän yhtenäisyys on koetuksella. Tietoisuuden ylläpitäminen tästä ilmiöstä ja sen avoin käsittely nousee usein teemaksi ohjauksissa. Työyhteisösovittelijan työni ylläpitää taitoa ja herkkyyttä aistia näitä pulmia.
Kun ohjattavalla on tasavertainen kokemus työryhmässä olemisesta, ei tarvitse jännittää, kuinka annan tilaa itselleni ja miten annan tilaa muille. Tällainen tasavertaisuuden kokemuksen syntyminen on myös työnohjaajan vastuulla. On huomioitava erilaiset persoonallisuudet ja avattava keskusteluja siten, että kaikilla on mahdollisuus osallistua.
Usein peräänkuulutan rohkeutta. Työnohjaajana en voi tietää ilmiöistä, mitkä ovat juuri nyt ohjattaville ajankohtaisia ja tärkeitä. Jos rohkeus asioiden esille ottamiseen ja niistä puhumiseen puuttuu tai on vähäistä, ulkopuolelta harvoin tulee viisautta asiantilojen muuttamiseen. Vain yhteinen avoin keskustelu johtaa aitoon sitoutumiseen ja hyvään lopputulokseen työyhteisössä. Keskeistä on myös saada voimavaroja kokemuksesta, että on tullut kuulluksi.
Työhyvinvointi työnohjaajan työssä on omissa käsissä. Itsenäinen työ haastavissa tilanteissa vaatii vastapainoksi omaa työnohjausta, että kyky itsereflektointiin säilyy. Oma resilienssikykyni on kehittynyt pitkän, monipuolisen työelämän ja omassa elämässä koettujen kriisien kautta. Oman roolin muistaminen työyhteisöjen kanssa toimiessa on tärkeää.
Kirjoittaja:
Tuula Savolainen
Hoitotyön opettaja
Työnohjaaja Story
Työyhteisösovittelija
Työhyvinvointivalmentaja
0 kommenttia