Maailmanlaajuinen koronapandemia muutti työtä ja liiketoimintaa ennennäkemättömän nopeasti. Kriisin yllättävät käänteet ja vauhti asettivat yritykset ja organisaatiot uuden eteen. Tapahtumat vyöryivät päälle tavalla, johon ei oltu osattu varautua. Nyt myllerrys jatkuu sodalla, johon me eurooppalaiset ja suomalaiset emme uskoneet tai halunneet uskoa. Seuraukset yrityksille ja kansalaisille alkavat vähitellen kirkastua. Sopii kysyä, mihin tämä kriisi ei vaikuttaisi.
Tiedetään, että yritykset, jotka kykenevät tunnistamaan tulevaisuuden muutosvoimia pärjäävät paremmin. Ne, jotka ovat osuneet oikeaan arvioidessaan tulevia muutoksia ja niiden merkitystä ovat luoneet uutta liiketoimintaa ja välttäneet toimialojen murrokseen liittyviä riskejä. Digitalisaatio on vain yksi esimerkki. Megatrendi, joka on suuri mahdollisuus, mutta voi toisaalta kaventaa, tai tuhota liiketoimintamahdollisuuksia, ellei sen vaikutusta omaan bisnekseen ole tunnistettu ja analysoitu ajoissa. Ennakointiosaaminen on avainasia, jotta pystytään reagoimaan ajoissa ja mielellään etujoukoissa.
Reagointikyky lieneekin yritysten ja organisaatioiden yksi tärkeimmistä menestystekijöistä tässä ajassa. Turbulenssi tuo muutospaineita strategiaprosesseihin. Nyt kaivataan ketterää yrityssuunnittelua ja kykyä suunnistaa sumussa.
Henkilöstö mukaan tulevaisuuskeskusteluun
Miten muutosvoimia kyetään tunnistamaan? Yritysten hallituksilla ja johdolla on keskeinen rooli tulevaisuustiedon keräämisessä, analysoinnissa sekä vaihtoehtoisten suunnitelmien laatimisessa. Menestys perustuu oivaltaviin ja hyvin toteutettuihin strategioihin. Mutta on pohdittava vielä kerran, kuinka ennakointityötä tehdään. Jos henkilöstöllä ei ole käsitystä, miksi heitä koskevia muutoksia tehdään, ei voi odottaa, että kaikki innostuvat jatkuvasta kehittämisestä ja uudistumisesta.
Tulevaisuuden ennakointi on strategiatyöskentelyn keskeinen elementti. Jotta uudistumisesta ja ennen kaikkea muutosherkkyydestä tulisi osa koko organisaation ajattelua, olisi hyvä selvittää myös henkilöstön ajatuksia. Tietoa ja näkemystä on tarjolla. Yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys ovat vaikuttavia voimavaroja ajassa, joka edellyttää nopeaa reagointia. Yhteistä ymmärrystä pitäisi syventää, jotta henkilöstö löytäisi selkeitä vastauksia ja mielekkyyttä työhön. Se vaikuttaisi myönteisesti oma-aloitteisuuteen, itseohjautuvuuteen ja muutosvalmiuksiin.
Ihminen haluaa olla osa jotakin suurempaa, nähdä työnsä merkityksen. Toimintaympäristön analysointi ja uusien mahdollisuuksien ideointi ei ole totuttu aihe työpalavereille tai tyhypäiville, mutta se voisi olla sitä.
Henkilöstön tulisi tavalla tai toisella osallistua tulevaisuuskeskusteluun. Minne olemme menossa ja miksi? Miksi meidän tulee ketterästi varautua muuttamaan liiketoimintaamme ja hyvinä pitämiämme työskentelytapoja, vaikka tänään sille ei näytä olevan yhtään hyvää syytä.
Kirjoittaja:
Merja Talkio-Vilanen
Merja Talkio-Vilanen on osaava ja pidetty strategiatyön ja johtamisen valmentaja ja Stratool-liiketoimintakehittäjä, joka konsultoi ja auttaa kaiken kokoisia Luotaimen asiakkaita ja organisaatioita strategiatyössä, kasvussa ja uudistumisessa.
Merja on mukana muun muassa näissä koulutuskokonaisuuksissamme ja palveluissamme:
0 kommenttia