Positiivinen psykologia tutkii, miten onnistutaan. Se on psykologian haara, joka kerää tietoa hyvinvointia, onnellisuutta ja optimaalista toimintaa tukevista tekijöistä. Positiivisen psykologian anti työelämälle on erityisen tärkeää nykyajassa. Tässä viisi syytä miksi.

1. Tarvitsemme resilienssiä eli muutoskestävyyttä

Resilienssillä tarkoitetaan mielen kimmoisuutta – kykyä kestää muutoksia ja palautua psyykkisesti tasapainoon vaikean kokemuksen jälkeen. Työelämä vaatii nykyisin jatkuvaa oppimista ja muutoksen sietämisen taitoa. Sen lisäksi ajassamme on työn ulkopuolelta tulevia kuormitustekijöitä, jotka haastavat työntekijöitä ja työyhteisöjä. Tällaisia ovat esimerkiksi koronapandemian tuomat muutokset sekä tuoreimpana Ukrainan ja Venäjän välinen sota, joka voi vaikuttaa monella ennakoimattomalla tavalla myös suomalaiseen työelämään. On luonnollista, että myös tunnekuormitus kasvaa ajankohtaisia tapahtumia seuratessa.

Resilienssiä voi onneksi kehittää ymmärtämällä omaan työhön ja elämään liittyviä kuormittavia ja suojaavia tekijöitä. Esihenkilöt voivat vaikuttaa resilienssiin johtamalla merkitystä, rakentamalla työyhteisöön psykologista turvallisuutta ja sosiaalista tukea sekä rajaamalla kuormitustekijöitä yhdessä työntekijöiden kanssa. Myös stressinsäätelykyvystä, positiivisesta tavoittelusta sekä sinnikkäästä asenteesta on tutkitusti hyötyä muutoskestävyydelle.

2. Kaipaamme yhteisöllisyyttä ja merkityksellisyyttä työhön

Korona-aika toi mukanaan monenlaisia yksinäisyyden kokemuksia, jotka heijastuivat myös työelämään. Etätyössä oli hienoja onnistumisia, mutta myös kirjaimellisesti etääntymistä työkavereista ja johdosta. Lähi- tai hybridityöhön palatessa tarvitseekin kiinnittää huomiota siihen, miten yhteisöllisyyttä rakennetaan uudestaan, jos se on päässyt heikentymään. Työnantajia haastaa nyt myös se, että työntekijät vaihtavat ahkerasti työpaikkaa ja jopa alaa. Positiivisella psykologialla on hyviä vastauksia siihen, miten työyhteisön yhteishenkeä, sitoutumista sekä merkityksen tunnetta työssä voisi tukea. Esihenkilön ja ohjausalan ammattilaisen työkalupakkiin kannattaisikin kuulua myönteisen työyhteisön rakentamisen välineitä sekä vahvuuksien tunnistamisen ja hyödyntämisen taitoa.

3. Tahdomme motivoitua itse

Sisäinen motivaatio tarkoittaa tahtoa ohjautua itsestä käsin ja tehdä sinnikkäästi työtä itselle tärkeiden päämäärien eteen. Sisäinen motivaatio on yhteydessä hyvinvointiin ja tuloksellisuuteen työssä. On yleensä hyödyllistä kaikkien kannalta, jos työntekijät voisivat kokea työssään sisäistä motivaatiota. Sitä tukeakseen esihenkilön täytyy ymmärtää olosuhteita, joissa aito motivoituminen on mahdollista. Ulkoisiin kannustimiin saati käskyttämiseen perustuvat käytännöt toimivat nykyajassa huonommin, sillä etätöistä toimistolle palaavat työntekijät ovat pandemian aikana ehtineet miettiä omaa arvomaailmaansa ja tahtovat työltään kenties muutakin sisältöä kuin palkkaa. Monet kaipaavat uudenlaista johtamista ja mahdollisuuksia nivoa omia kiinnostuksen kohteita joustavasti työelämään.

4. Hyödymme mielen taipumusten tuntemisesta

Mielen toiminnan perusperiaatteiden tunteminen on tärkeää jokaiselle, joka työskentelee ihmisten kanssa. On hyvä tietää vaikkapa, että inhimillisessä ajattelussa uhkakuvat korostuvat helposti ja että mahdollisuuksien näkeminen ja luovat visiot eivät onnistu stressaantuneena. Siksi toivon, myönteisen asenteen ja rakentavan puhetavan ylläpitäminen vaikeina aikoina onkin taito, jota esihenkilöiden ja muiden yhteisön avainhenkilöiden kannattaa tietoisesti kehittää. Toivon johtaminen tarkoittaa esimerkiksi viestintää  – miten viestin niin, että tavoitteellinen, osallistumista ja innostusta tukeva toiminta mahdollistuu?

5. Palaudumme itsemyötätunnon avulla

Itsemyötätunnon merkitystä hyvinvoinnissa ja uupumuksen ehkäisyssä on tutkittu viime aikoina paljon. Kun osamme suhtautua itseemme myötätuntoisesti vaikeassa tilanteessa, voimme motivoida itseämme lempeämmin ja kestämme epäonnistumisia paremmin. Itsemyötätunto on tärkeä myötätuntouupumuksen vastavoima myös kaikille, jotka toimivat työssään auttavassa tai kannattelevassa roolissa tai keskellä vaikeita olosuhteita. Itsemyötätunnon rooli korostuukin esihenkilötyössä, sote-alan työssä sekä psykososiaalista kuormitusta sisältävissä töissä. On tärkeää osata pysähtyä tietoisesti ja kysyä itseltään: Mitä itse tarvitsen nyt? Miten huolehdin itsestäni samalla, kun huolehdin muista?

KIINNOSTUITKO POSITIIVISESTA PSYKOLOGIASTA TYÖELÄMÄSSÄ? Tule positiivisen psykologian täydennyskoulutukseen! Koulutus sopii esihenkilöille, ohjausalan ammattilaisille, opetus- ja HR-tehtävissä toimiville sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Tarkemmat tiedot:

Positiivinen psykologia täydennyskoulutus esihenkilöille ja ohjausalan ammattilaisille

Kirjoittaja

Taina Laane

Kirjoittaja on YTM, positiivisen psykologian asiantuntija (MAPP) sekä ratkaisukeskeinen valmentaja, työnohjaaja ja kouluttaja, joka on kirjoittanut myös useita positiivista psykologiaa soveltavia teoksia.